Ihana asiakaspalaute!

Suomalainen ei hevin kehu itseään. Tästä tulin kuitenkin hyvälle mielelle ja kerron muillekin.

Aiakaspalaute 20.1.2022: ”Lämmin kiitos tämän iltapäivän puheenvuorostasi. Se oli juuri sitä, mitä toivoimme ja vielä enemmänkin. Tiukkaa asiaa lempeästi esitettynä, tieteellistä tietoa kansantajuisesti selitettynä, sopivasti huumoria viljellen ja kuulijoita osallistaen. Saimme kaikki eväitä eteenpäin.

Plussana tietenkin vielä sekin, että saimme materiaalin johon palata. Yksi livenä kuulolla ollut osallistuja laittoi myös viestiä, että olisiko hänenkin mahdollista saada tallennelinkki, koska hän haluaisi kuunnella esityksen vielä toiseen kertaan, että saa syvennettyä asioita mielessään. Mahtava palaute!” Lue lisää

Pojalta ja äidiltä tietokirjat tänä keväänä

Aamulehti 23.1.2022 esitteli keväällä ilmestyvät pirkanmaalaisten uutuuskirjat. Poika ja äiti pääsivät samaan listaan tietokirjoillaan.

Mikko Manka Interrail-muistoja, 2022 tammikuu SKS-kirjat
Marja-Liisa Manka Elämänilon salaisuus: tunne juuresi, vaikuta elämääsi

Myötätuntoa voi oppia

Myötätuntoinen osaa asettua toisen ihmisen asemaan, kykenele tunnistamaan toisen ilot ja surut. Empatia on myötätunnon rinnakkaiskäsite. Myötätunto on epäitsekkään käyttäytymisen osa ja kasvattaa näin yhteisöllisyyttä”, dosentti Marja-Liisa Manka kertoo.

http://https-www-hs-fi-kotimaa-art-2000008559458-html

Kerron tässä hiukan artikkelia laajemmin myötätunnosta ja sen eri ulottuvuuksista.

Myötätunnon ulottuvuudet 

  1. Tunne. Ollakseen myötätuntoinen ihmisellä on oltava tunneälyä, jolloin hän tunnistaa toisten ih-misten huolet, murheet ja ilot sekä muut tunteet.  Tunteiden osaaminen ja tulkitseminen on tär-keätä.  
  2. Tieto. Kun tunnet lähimmäisen,on helpompi huomata hänessä erilaisia asioita kuten avuntar-vetta. Kiireessä tai stressissä on vaikea havaita sitä, koska ihminen keskittyy silloin itseensä.  
  3. Toiminta. Tunneälyn ja tiedon lisäksi on tärkeätä toimia, jotta voi tuntea empatiaa toista koh-taan. Myötätunto edellyttää tekoja, eli sitä, että osoittaa myötätunnon toiselle ihmiselle. 

Yleisimmin myötätunto liitetään toisen ongelmatilanteiden havaitsemiseen, mutta se voidaan yh-distää myös toisen iloihin ja onnistumisiin osallistumiseen. Tällöin puhutaan myötäinnosta.  Lue lisää

Kaikki järjestyy – puhutaan toivon kieltä

Maailmamme on mullistunut koronapandemian vuoksi. Se on synnyttänyt työelämään paradoksin. Etätyötä tekevät kärsivät sosiaalisesta eristyneisyydestä. Lähityötä tekevät taas pelkäävät henkensä puolesta kohdatessaan asiakkaita ja kuormittuvat paljosta työstä erilaisten eristystoimien vuoksi. Pohdin tässä, miten stressi helpottuu juuri nyt eikä odottaa parempaa aikaa.

Koronapandemia on lisännyt negatiivisen stressin kokemusta monilla aloilla niin etä- kuin lähityössäkin, joskin eri syistä. Stressihän on kehon luonnollinen ja automaattinen reaktio työn haasteisiin. Se auttaa meitä ponnistelemaan ja saamaan jotain aikaan. Stressi muuttuu ongelmalliseksi silloin, jos tilanne ei helpotu ja työntekijä ei pääse palautumaan paineesta. Lue lisää

Voitaisiinko olla vain hyviä?

”Pitääkö aina olla maailman tai Euroopan paras? Voitaisiinko olla ihan vaan hyviä? Sillä tavoin voisi saada enemmän aikaankin. ”https://www.talouselama.fi/uutiset/maailman-onnellisin-kansa-karsii-taydellisyyden-tavoittelusta-pitaako-aina-olla-maailman-tai-euroopan-paras-voitaisiinko-olla-vaan-hyvia/b9b0e1c9-b138-3906-bb08-74ccf226092f

Onnellisuustutkimus rankkasi Suomen ykköseksi. Jokainen meistä voi itse vaikuttaa omaan onnellisuuteensa, uskoo Marja-Liisa Manka.

Suomi oli onnellisuustutkimuksen ykkönen, mutta suomalaisten on helpompi puhua onnen sijaan hyvinvoinnista, arvioi työhyvinvoinnin johtamisen dosentti Marja-Liisa Manka Lue lisää