Marja-Liisa Manka – CV

Esittely:

FT, YTM Marja-Liisa Manka on toiminut muun muassa työhyvinvoinnin professorina Tampereen yliopistossa 2004-2015 ja edelleen työhyvinvoinnin johtamisen dosenttina ja yrittäjänä. Hän on johtanut lukuisia tutkimus- ja kehittämishankkeita niin julkisella kuin yksityiselläkin puolella ja toiminut myös itse kehittäjänä, kouluttajana ja kolumnistina. Hänet on palkittu Vuoden yhteiskuntatieteilijä -tunnustuksella 2011.

Hän on kirjoittanut aihepiiriä sivuavia tietokirjoja mm.  Elämänilon jäljillä: tunne juuresi, vaikuta elämääsi. (2022), Työhyvinvointi (2016) yhdessä Marjut Mankan kanssa, Stressikirja (2020, 2. painos), Työnilo (2011) ja Tiikerinloikka työniloon ja menestykseen (2010, 3. painos), Työrauhanjulistus – miten olla ihmisiksi alaisena ja esimiehenä (2007).

Maaliskuussa 2023 ilmestyy uudistettu painos kirjasta Työhyvinvointi. (Alma Talent)

Koulutus:

  • Filosofian tohtori, 1999, pääaineena kasvatustieteet, erityisesti ammattikasvatus, Tampereen yliopisto
  • Yhteiskuntatieteiden maisteri 1975, pääaineena tiedotusoppi, muut julkishallinto, josta sivulaudaturtutkielma, kunnallispolitiikka, sosiaalipolitiikka, tilastotiede, valtio-oppi Tampereen yliopisto
  •  Kansantaloustieteen approbatur 1978 Oulun yliopisto
  •  Psykologian approbatur 1979 Oulun yliopisto

Työkokemus:

  • Yrittäjä. Toiminimi Marja-Liisa Manka, koulutus, luennot, kolumnit, tietokirjat,1.6.2021-
  • Kevytyrittäjä. Koulutus, luennot, kolumnit ja tietokirjat, 1.4.2017- 31.5.2021.
  • Yrittäjä. Docendum Oy, koulutus ja tutkimus työhyvinvoinnin alueelta, 1.2.2015-31.3.2017
  • Dosentti, työhyvinvoinnin johtaminen, Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu, 1.1.2015 alkaen
  • Professori,17.5.2004 – 31.1.2015,Tampereen yliopisto, työhyvinvointi
  • Toimitusjohtaja, 1.10.2001-16.5.2004, sivutoimisesti 17.5.2004 – 31.1.2015, taas päätoimisesti 1.2.2015 alkaen Docendum Oy
  • Johtaja, 1998 – 2001, Edutech, Tampereen teknillisen korkeakoulun täydennyskoulutuskeskus
  • Koulutuspäällikkö, 1990 – 1998, Saarioinen Oy (myös Artekno Oy)
  • Koulutuspäällikkö ja suunnittelija, 1987 – 1989, Tampereen Yliopisto, Täydennyskoulutuskeskus, Hämeenlinna
  • Tiedotuspäällikkö, 1985 – 1987, Suomen Kunnallisliitto, Helsinki
  • Suunnittelija, 1980 – 1985, Ammattikasvatushallitus, Helsinki
  • Ammatinvalinnanohjaaja 1976 – 1980 Oulun työvoimatoimisto, Oulu
  • Elinkeinosuunnittelusihteeri 1975-1976 Lempäälän kunta, Lempäälä

Tieteelliset asiantuntijatehtävät

  • Esitarkastuslausunto Vaasan yliopistolle Heini Pensarin väitöskirjaksi tarkoittamasta tutkimukseta The Importance of Personal Resources in Nurturing Individual Agency.
  • Vastaväittäjänä TtM Hannu Pursion väitöskirjaksi tarkoittamalle tutkimukselle 1.9.2023. ”Metsäkoneyrittäjien ja -kuljettajien työkyky, työn vaatimukset ja voimavarat työn muutoksessa”. Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunta. 3.11.2021.
  • Lausunto Vaasan yliopistolle Maija Vänskän väitöskirjaksi tarkoittamasta tutkimuksesta Työhyvinvointi ja sen kehittäminen julkisessa organisaatiossa 10.10.2021.
  • Referee-lausunto Hallinnon tutkimus-lehdelle 27.4.2021artikkelista.
  • Lausunto Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoululle Annamaija Summasen väitöskirjaksi tarkoittamasta tutkimuksesta Kuntien johtoryhmän jäsenten työuupumuskertomuksia. Kiistäen, sinnitellen, selviytyen vai puolustaen. 28.3.2019.
  • Lausunto KAKS-kunnallisalan kehittämissäätiölle apurahahakemuksesta 4.10.2018.
  • Lausunto KAKS-kunnallisalan kehittämissäätiölle tutkimushankkeesta 10.4.2017.
  • Lausunto KAKS-kunnallisalan kehittämissäätiölle apurahahakemuksesta 3.10.2017.
  • Lausunto KAKS-kunnallisalan kehittämissäätiölle apurahahakemuksesta 18.4.2016.
  • Lausunto Työsuojelurahastolle tutkimussuunnitelmasta 15.10.2015
  • Lausunto Työsuojelurahastolle tutkimussuunnitelmasta 16.10.2015
  • Lausunto KAKS-kunnallisalan kehittämissäätiölle apurahahakemuksesta 29.4.2015
  • Lausunto KAKS-kunnallisalan kehittämissäätiölle apurahahakemuksesta 29.4.2015
  • Lausunto Työsuojelurahastolle tutkimussuunnitelmasta 3.11.2014.
  • Lausunto KAKS-kunnallisalan kehittämissäätiölle apurahahakemuksesta. 28.10.2014.
  • Lausunto Työsuojelurahastolle tutkimussuunnitelmasta 16.10.2014.
  • Referee-lausunto Ammattikasvatuksen aikakauskirjalle 11.8.2014 artikkelista.
  • Esitarkastuslausunto Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteelliselle tiedekunnalle KTT Raili Kivirannan psykologian alan väitöskirjaksi tarkoittamalle tutkimukselle ”Yli 40-vuotiaiden asiantuntijoiden työurat: työurapuheen sisältö, työurien kierteisyys ja yksilölliset valinnat”. 26.6.2014.
  • Yhteistyö tuloksellisessa työkykyjohtamisessa -hankkeen seurantaryhmän jäsen (TTL) 1.1.2014 – 29.2.2016.
  • Työelämä 2020 hankkeen tiedeverkosto (TEM), jäsen. 13.11.2013-31.9.2015.
  • Johtamisen kehittämisverkostoa koskevan hallitusohjelman hankkeen johtoryhmän jäsen, 16.1.2012-31.3.2015. Johtoryhmän tavoitteena on erityisesti työelämän laadun ja työurien pidentäminen. Sosiaali- ja terveysministeriö.
  • Lausunto Työsuojelurahastolle tutkimussuunnitelmasta 28.4.2014.
  • Lausunto KAKS apurahahakemuksesta 24.4.2014. (KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiö).
  • Referee-lausunto Kunnallistieteellinen aikakauskirja 14.2.2014.
  • Lausunto Työsuojelurahastolle Safera-haun tutkimussuunnitelmasta 17.1.2014. Työsuojelurahasto.
  • Lausunto Kunnallisalan Kehittämissäätiö Kaksille tutkimussuunnitelmasta 23.10.2013. Kunnallisalan kehittämissäätiö.
  • Lausunto KAKS apurahahakemuksesta 29.04.2013. (KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiö.)
    Lausunto työsuojelurahastolle kehittämishankkeen rahoituksesta 15.04.2013. Työsuojelurahasto. Suomi.
  • Referee-lausunto Kunnallistieteelliseen aikakauskirjaan tarkoitetusta julkaisusta 3.3.2013.
  • Lausunto Työsuojelurahastolle kv-tutkimuksen rahoituksesta 7.11.2013. Työsuojelurahasto.Suomi.
  • Lausunto Työsuojelurahastolle tutkimussuunnitelmasta 14.10.2013. Työsuojelurahasto, Suomi.
  • Lausunto Työsuojelurahastolle työhyvinvointia koskevasta tutkimusrahoituksesta 11.03.2013. Työsuojelurahasto, Suomi.
  • Lausunto Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoululle FM Hannele Rautamäen väitöskirjaksi tarkoittamalle tutkimukselle ”Omassa firmassa ei tunteja lasketa. Psykologinen omistajuus ja työnilo matkailun perheyrittäjän kertomana”. 5.6.2013.
  • Lausunto Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoululle KTT Erika Sauerin tieteellisestä pätevyydestä dosentiksi alana johtaminen, erityisesti luovuuden johtaminen. 31.3.2012.
  • Referee-lausunto Premissi-lehdelle julkaisuun tarkoitetusta artikkelista, lausunto 1. 1.10.2012, lausunto 2. Korjatusta artikkelista tammikuussa 2013.
  • Lausunto Työsuojelurahastolle kevään 2012 hakuun lähetetystä tutkimussuunnitelmasta, 23.3.2012. Luottamuksellinen.
  • Vastaväittäjänä KM Marjo Kyllösen väitökseksi tarkoittamassa tutkimuksessa ”Tulevaisuuden koulu ja johtaminen – skenaariot 2020 –luvulla”. Tampereen yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta 17.12.2011.
  • Esitarkastuslausunto KM Marjo Kyllösen väitökseksi tarkoittamassa tutkimuksessa ”Tulevaisuuden koulu ja johtaminen – skenaariot 2020 –luvulla”. Tampereen yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta. 28.8.2011.
  • Vastaväittäjänä KM Pirjo Kolari väitökseksi tarkoittamassa tutkimuksessa “Tunneälyjohtaminen asiantuntijaorganisaation muutoksessa.” Tampereen yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta. 9.4.2010.
  • Esitarkastaja KM Pirjo Kolarin väitöskirjaksi tarkoitetussa tutkimuksessa “Tunneälyjohtaminen asiantuntijaorganisaation muutoksessa”. Tampereen yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta. 21.1.2010.
  • Vastaväittäjänä KTM Hannu Simströmin väitöskirjaksi tarkoitetussa tutkimuksessa “Tunneälytaidot ikäjohtamisessa. Esimiehen tunneälytaidot ja niiden tärkeys kuntahenkilöstön arvioimana.” Tampereen yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta. 18.9.2009.
  • Vastaväittäjänä TtL Kati Utriainen väitökseksi tarkoitetussa tutkimuksessa ”Arvostava vastavuoroisuus ikääntyvien sairaanhoitajien työhyvinvoinnin ytimenä hoitotyössä”. Oulun yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta. 5.6.2009.
  • Esitarkastuslausunto KTM Hannu Simströmin väitökseksi tarkoitetussa tutkimuksessa “Tunneälytaidot ikäjohtamisessa. Esimiehen tunneälytaidot ja niiden tärkeys kuntahenkilöstön arvioimana.” 17.4.2009.
  • Vastaväittäjänä KM Nina Laineen väitökseksi tarkoitetussa tutkimuksessa Trust in Superior-Subordinate Relationships Tampereen yliopiston kasvatustieteellinen tiedekunnassa 5.12.2008.
  • Asiantuntijalausunto Suomen Akatemialle Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnalle lokakuun 2007 hakuun jätetyille määrärahakemukselle maaliskuussa 2008 (luottamuksellinen).
  • Lausunto Tampereen yliopiston kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunnalle THM, terveydenhuollon lisensiaatti, hallintotieteiden tohtori Kaija Suonsivun hallintotieteen, erityisesti työyhteisöjen hyvinvointi ja sen johtaminen dosentin pätevyydestä 6.10.2007.
  • Lausunto Tampereen yliopiston kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunnalle HM Heikki Erosen lisensiaatintyöstä Voimaannuttavan johtamistavan vaikutus työhyvinvointiin poliisilaitoksissa yhdessä dosentti Pekka Kettusen kanssa 10.8.2007.
  • Lausunto Kunnallisalan kehittämissäätiölle apurahahakemuksesta (luottamuksellinen) väitöstutkimuksen tekemiseksi. 27.4.2007.
  • Vastaväittäjänä PsL Mikael Saarisen Teknillisen korkeakoulun tuotantotalouden osastolla tarkastettavana olleesta väitöskirjasta ”Tunneälykäs esimiestyö. Esimiesten tunneälyosaamisen laadullinen kuvaaminen ja määrällinen mittaaminen” yhdessä professori Markku Ojasen kanssa 9.2. 2007.
  • Lausunto Jyväskylän yliopiston taloustieteiden tiedekunnalle KTT Asta Wahlgrenin kelpoisuudesta johtamisen, alana liikkeenjohdon työ ja omistajayrittäjyys, dosentiksi 28.6.2006.
  • Esitarkastuslausunto Tampereen yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnalle KM Kati Tikkamäen väitöstutkimuksesta Työn ja organisaation muutoksissa oppiminen. Etnografinen löytöretki työssä oppimiseen. 14.3.2006.
  • Esitarkastuslausunto Jyväskylän yliopiston taloustieteiden tiedekunnalle KTL Mauri Heikkilän väitöstutkimuksesta Henkinen kasvu sisäisen yrittäjyyden perustana yhdessä Riitta Viitalan kanssa 12/2005.
  • Lausunto Tampereen yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnalle ekonomi Laila Erävalon lisensiaatintutkimuksesta Henkilöstön osaaminen organisaation kilpailuetuna 27.4.2005 yhdessä professori Anna-Maija Lämsän kanssa.
  • Social Networks in promoting well-being at work. Suomen Akatemian myöntämä rahoitus TERVE-ohjelmasta Työterveyslaitokselle, ohjausryhmän jäsen 2002-2005.
  • Esitarkastuslausunto Teknillisen korkeakoulun väitöskirjalautakunnalle Helena Åhmanin Oman mielen johtaminen – näkemyksiä ja kokemuksia yksilön menestymisestä postmodernissa organisaatiossa väitöskirjaksi aiotusta tutkimuksesta 4.4.2003.
  • International Congress of Educating Cities (IAEC), tieteellisen toimikunnan jäsen 2000-2002 Tampere Finland.
  • Lausunto Jyväskylän yliopiston taloustieteiden tiedekunnalle KTM Marja-Liisa Kakkosen lisensiaatintutkimuksesta Yrittäjien fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen työkyky 16.11.2001 yhdessä professori Anna-Maija Lämsän kanssa
  • Lausunto Jyväskylän yliopiston taloustieteiden tiedekunnalle TTK Paula Kivelän lisensiaatintutkimuksesta Ammattikorkeakouluopiskelijoiden suhtautuminen yrittäjyyteen. Ammattikorkeakoulussa opiskelevien arvot, asenteet ja intentiot yrittäjyyttä kohtaan ja perhetaustan vaikutus niihin 7.8.2000 yhdessä KTT Jarna Heinosen kanssa.
  • Lausunto Tampereen yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnalle FM Maritta Korhosen lisensiaatintutkimuksesta Ammattikorkeakoulu – työ ja oppiminen yhteistyössä 5/2000 yhdessä dosentti Pentti Rauhalan kanssa

Merkittävämpiä muita asiantuntijatehtäviä:

  • Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos ja Ensiapu Acuta saivat kansallisen kunniamaininnan monivuotisesta kehittämistyöstä henkilöstön hyvinvoinnin parantamiseksi vaativassa akuuttisairaanhoidon työssä. Kehittämistyötä Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergosissa johti dosentti Marja-Liisa Manka. Palkitseminen liittyi Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston Terveellinen työ -kampanjaan, jonka teemana on vuosina 2014-2015 Stressi hallinnassa! 8.5.2015. STM.
  • Työhyvinvoinnin johtamisen dosentti, Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu 1.1.2015-
  • Työelämä 2020 alueverkoston jäsen (Pirkanmaan Ely-keskus), jäsen. 1.10.2013-
  • Työelämä 2020 hankkeen tiedeverkosto (TEM), jäsen. 13.11.2013-31.9.3015.
  • Työterveyslaitos, Työhön osallistuminen ja kestävä työura, vaikuttava työterveyshuolto ja työpaikan työhyvinvoinnin arjen ratkaisut –teemojen seurantaryhmän jäsen 1.1.2014-31.12.2014.
  • Keski-Suomen palkinto. Keski-Suomen liitto. Varsinaisen palkinnon jakaja. Vuoden 2012 palkinnon saajan tulee liittyä työhvvinvoinnin edistämiseen kulttuurin, taiteen ja luovin menetelmien avulla. Palkinto jaetaan 18.4.2013.
  • Työterveyslaitos, Tampereen alueellinen neuvottelukunta 2013-2015. Jäsen.
  • Fakta-lehden vuoden johtajan 2012 valintaraadin jäsen.
  • Työelämän tutkimuskeskus, Tampereen yliopisto, johtoryhmän jäsen 2012-
  • Johtamisen kehittämisverkostoa koskevan hallitusohjelman hankkeen johtoryhmän jäsen, 16.1.1012-31.3.2015. Johtoryhmän tavoitteena on erityisesti työelämän laadun ja työurien pidentäminen. Sosiaali- ja terveysministeriö.
  • Vuoden Yhteiskuntatieteilijä 2011, Suomen Valtiotieteilijöiden Liiton huomionosoitus mm. työhyvinvoinnin kysymysten parissa tehdystä pitkäkestoisesta työstä. 18.11.2011. http://www.sval.fi/?x72622=455887
  • Työhön osallistuminen ja kestävä työura, vaikuttava työterveyshuolto ja työpaikan työhyvinvoinnin arjen ratkaisut –teemojen seurantaryhmän jäsen 1.6.2011-31.12.2013. Työterveyslaitos.
  • Tunnustus hyvän työelämän puolestapuhujalle. Työ-Terveys-Turvallisuus, Työterveyslaitos. 5.4.2011. http://www.wsoypro.fi/wsoypro.aspx? navi=Kirjat.Kirjat-ja-verkkokirjat&bookid=9637&sub=2352
  • Valtiokonttori, Kaiku-työhyvinvointipalvelujen ohjausryhmän jäsen 1.2.2008- 31.12.2009 jatkuu 31.12.2011
  • Tekniikan Akateemisten Liitto, Hyvä työelämä- virtuaalityöyhteisön ohjausryhmän jäsen ja asiantuntija 2007-2008. http://www.tek.fi/hyvatyoelama – Aikuiskoulutustyöryhmä, jonka tehtävänä on kartoittaa yliopistojen elinikäisen oppimisen strategiat ja niiden toteutusta tutkintoon johtavassa koulutuksessa, avoimen yliopiston käyttöä tutkintoon johtavassa koulutuksessa sekä selvittää yliopistojen täydennyskoulutuksen tila, rakenteet ja rahoituspohja. Opetusministeriö. 2004-2005.
  • Aikuiskoulutuksen laatuyliopistoja vuosille 2004-2006 ehdottavan arviointiryhmän jäsen, Korkeakoulujen arviointineuvosto. Julkaisu J. Ursin (toim.) 2003. Viisi aikuiskoulutuksen laatuyliopistoa 2004-2006. Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 2:2003. Helsinki: Edita.
  • Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen korkeakoulun MBA:n tutkintotoimikunnan puheenjohtaja 2001
  • Tampere-talon filosofiatapahtuman suunnittelutoimikunta 1999 -2001
  • Vave – Sandvik Tamrockin alihankintaverkoston kehittäminen , johtoryhmän jäsen 1999-2001
  • Tampereen kauppakamari / elinikäisen oppimisen valiokunta, jäsen 1996 -2001 –
  • Tampereen ammattikorkeakoulun opettajankoulutusneuvoston jäsen 1997-
  • Henkilöstöjohdon yhdistys Henry Ry, hallituksen jäsen. 1997-1999

Tutkimus- ja kehittämisprojektien asiantuntijatehtäviä:

  • Vero 55+ -pilotti osana terveysjohtamista 2016, Kaiku-hanke ”Vertais- ja asiantuntijatuella työnhallintaa”. Erityisasiantuntijana, tutkijana ja kehittäjänä. Tavoitteena henkilöstön työnhallinnantunteen lisääminen, työhyvinvoinnin

    ja toiminnan tulosten parantaminen, positiivisen ilmapiirin lisääntyminen asioita kohtaan ja
    lvertaistuen hyödyntäminen voimavarana.

    https://docplayer.fi/29393383-Vero-55-pilotti-osana-terveysjohtamista-2016-kaiku-hanke.html

  • Henkilöstön voimavarojen mittaaminen kunnissa – Miten saada aikaan innostavia ja positiivisia työpaikkoja? 2013–2015. Hankkeen johtaja. KAKS-Kunnallisalan kehittämissäätiö. Tutkimuksen tavoitteena on luoda toimintamalli, jolla voitaisiin ennaltaehkäistä työpahoinvoinnin aiheuttamia ongelmia kuten liian varhaista eläköitymistä sekä kehittää kuntien työpaikkoja entistä toimivammiksi. Raportti kysymyksineen
  • Inhimillinen pääoma työurien pidentäjänä ja työhyvinvoinnin edistäjänä –esiselvitys. STM. 2014. Hankkeen johtajana. Selvityksessä kartoitetaan inhimillisen pääoman päätutkimuslinjat kansainvälisesti, keskittyen erityisesti työelämän toimijoiden kannalta olennaisimpiin kysymyksiin. Lisäksi tavoitteena on kuvata Suomessa viime aikoina, erityisesti 2010-luvulla toteutettua tutkimus- ja kehittämistoimintaa inhimilliseen pääomaan ja työelämään liittyen. Hankkeessa selvitetään lisäksi, millaisia työurien jatkamisen kannalta relevantteja kehittämissuosituksia viimeaikaisessa tutkimuksessa ja kehittämishankkeissa on tullut esille, arvioidaan näiden pohjalta aihealueen tutkimus- ja kehittämistarpeita jatkossa sekä toimintamahdollisuuksia eri työmarkkinatoimijoiden ja viranomaistahojen näkökulmasta.
    Työelämän kehittämistarpeet pk-yrityksissä. 2014. Hankkeen johtaja. Selvityksellä kartoitetaan Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueen pk-yritysten johdon näkemyksiä ja tarpeita työelämän kehittämisen ja työhyvinvoinnin eri osa-alueilla. Selvitys toimii alueellisena lähtötilannemittauksena Työelämä 2020 -hanketyöryhmän toiminnalle sekä tuottaa tietoa yrityskohtaisen ja alueellisen kehittämistyön suunnittelua ja käynnistämistä 
varten.
  • HYVE 2020: Työ, yhteisö ja kestävä talous 2014–2015. Johtoryhmän jäsen. TEKESin Liideri-ohjelman tutkimushanke. HYVE 2020 tarkastelee uudenlaista yhteisöllisyyttä uuden työn käsitteen, työn uusien tilojen, läsnäolon ja johtajuuden näkökulmista.
  • DIGILE – Digital Services – Wellness Services, Tekesin rahoittama SHOK-ohjelma 2013-2014. Asiantuntijana. Työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehittämisryhmä on partnerina SHOK-ohjelmassa. Ryhmä toteuttaa mm. selvityksen inhimillisen pääoman mittaamisen nykytilasta sekä osallistuu uudenlaisen mittarin kehitystyöhön.
  • Henkilöstön voimavarojen mittaaminen kunnissa – Miten saada aikaan innostavia ja positiivisia työpaikkoja? 2013–2015. Hankkeen johtaja. KAKS-Kunnallisalan kehittämissäätiö. Tutkimuksen tavoitteena on luoda toimintamalli, jolla voitaisiin ennaltaehkäistä työpahoinvoinnin aiheuttamia ongelmia kuten liian varhaista eläköitymistä sekä kehittää kuntien työpaikkoja entistä toimivammiksi.
  • Perusasioista pieniin ihmeisiin – kuntajohtamisen kuva. 2012-2013. Selvityksen johtaja ja tekijä. Kyselytutkimus seitsemän kunta-alan ammattijärjestön luottamusmiehille. KAKS –Kunnallisalan kehittämissäätiö & Tampereen yliopisto. Perusasioista pieniin ihmeisiin
  • TAYS. Acutan kehittämishanke. 2011-2014, jatkuu. Hankkeen johtaja ja asiantuntija. Tavoitteena kehittää työn tuloksellisuutta ja henkilöstön hyvinvointia. Mukana 200 henkilöä.Kevan uutiskirje
    tai Lisää tietoa
  • TAYS. Huollon palvelualueen kehittäminen 2012-2014. Kehittämistyön johtaja ja asiantuntija. Tavoitteena työn vaikuttavuuden ja henkilöstön hyvinvoinnin edistäminen. Sisältää ns. tikkataulukartoituksia, valmennusta, työhyvinvointiasiantuntija -valmennuksen ja uusien tunnuslukujen hakemisen. Mukana noin 600 henkilöä.
  • Jamit – työurien jatkamisen tuki (ESR) yhteistyössä Kuntoutussäätiön kanssa 2012-2014. Osatoteuttajana ja hankkeen vastuullisena johtajana Johtamiskorkeakoulussa.Hankkeen tavoitteena on yksityissektorin pk-ja pientyöpaikkojen sekä kuntasektorin henkilöstön työurien jatkaminen.
  • Työvirta – tuottavuutta ja hyvinvointia yritysverkostossa (ESR) yhteistyössä Tampere Business Campuksen (TBC:n) kanssa, 1.10.2011-31.12.2013. Hankkeen vastuullisena johtajana. Hankkeen tavoitteena on tukea yritysten strategioiden päivitystä siten, että tuloksellisuus ja henkilöstön työhyvinvointi kytketään toisiinsa, tuetaan tuottavuutta nostavien työmenetelmien kehittämistä, annetaan tukea johtamisen kehittämiseen sekä tuetaan työhyvinvointiin liittyvien käytäntöjen tunnistamista, työhyvinvointisuunnitelmien tekemistä ja luodaan mittaristoa henkilöstön arvon tunnistamiseen.
  • Vuorovaikutteinen johtajuus eri sukupolvien työssä jatkamisen keinona (TSR) 2011-2012. Hankkeen vastuullisena johtajana. Tavoitteena on tutkia, kuinka työpaikalla voitaisiin tukea eri-ikäisten työhyvinvointia erityisesti johtajuuden näkökulmasta. Miten eri sukupolvia pitäisi johtaa? TSR:n sivulle
  • Leademo, Menetelmä ja palvelu esimiesten tunneosaamisen kartoittamiseksi ja kehittämiseksi (TEKES) yhteistyössä Aalto-yliopiston kanssa 2011-2013. Hankkeen vastuullinen johtaja Tampereen yliopistossa. Tavoitteena on selvittää, mikä osuus on tunteilla ja tunneosaamisella menestyksellisessä esimiestyössä, miten voidaan löytää kunkin esimiehen kehittämis-kohteet ja kehittää oppimisympäristö, jossa esimiehet voivat kehittää tunneosaamistaan.
  • Haku – henkilöstön arvoa kuvaavien tunnuslukujen ja työhyvinvoinnin kehittämishanke (Tekes) 2009-2011. Hankkeen vastuullisena johtajana. Tavoitteena on henkilöstö- ja eläköitymismenoja koskevan kustannustietoisuuden lisääminen, kunta-alan tuloksellisuuden ja työhyvinvoinnin laadun yhteyden vahvistaminen sekä henkilöstö- ja palkkahallinnon tietojärjestelmien kehittäminen sellaisiksi, että niistä saa helposti mittareiden seurantaan tarvittavia tietoja, joita voidaan käyttää hyväksi työhyvinvoinnin kehittämisessä.Loppuraportti
  • Terveellä järjellä – parasta perusturvaa 2009-2012, asiantuntijana ja kehittäjänä TEKES:in rahoittamassa projektissa ohjelmasta Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä. Hankkeen tavoitteena on kehittää Pirkkalan kunnan sosiaali-ja terveydenhuollolle uusi toimintapa, joka perustuu käyttäjälähtöisyyteen ja palveluprosesseihin osallistuvien yhteistyöhön. Toimintatapa hyödyntää prosessijohtamismallia.
  • Punk – Työssä jatkaminen, jaksaminen ja uudistuminen pk-työpaikoilla 2009-2012, hankkeen asiantuntijana ja partnerina. Sosiaali-ja terveysministeriön rahoittama tutkimus- ja kehittämisprojekti yhteistyössä Kuntoutussäätiön ja Työterveyslaitoksen kanssa. Tavoitteena löytää keinoja ja malleja, joilla pk-yrittäjän työhyvinvointi kehittyisi.
  • SaaRa 2008-2010. (TEKES:in rahoittaman hankkeen johtaja ja asiantuntija) Tutkimus- ja kehittämishankkeen tavoitteena on luoda toimintamalli, joka auttaa siirtämään osaamista tarvittaviin kohteisiin niin kotimaassa kuin ulkomailla. Samalla tavoitellaan valmiuksia hoitaa monikulttuurista yritystä ja kykyä luoda osaamisresursseja innovatiivisen yrityksen eri tarpeisiin ja tilanteisiin, innovaatioiden toimeenpanoon. Osaamisella vaikutetaan näin myös liiketoiminnan tulokseen. Saarioinen Oy on tutkimuksen kohteena sen siirtäessä tuotantoaan Viroon Raplaan.
  • Iittala Group 2008 (TEKES:in rahoittama kehittämishanke, johtajana ja asiantuntijana) Perusanalyysi keskeisten kehittämistoimien käynnistämiseksi työhyvinvoinnin lisäämiseksi Arabian ja Iittalan lasitehtaalla . Vuosina 2009-2010 kehitetään organisaatioita toimintatutkimuksen metodiikalla.
  • Työhyvinvointikeskuksen ylösajohanke 2007 (Pirkanmaan Liitto/ESR) hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja. Hanke liittyi Etelä-Pirkanmaan osaamisen kehittämiseen ja sen avulla pyritään juurruttamaan työhyvinvointi-osaamisen keskittymä Valkeakoskelle ja lisäämään myös muiden työhyvin-vointialan toimijoiden ja elinkeinoelämän yhteistyötä sekä verkottamaan toimijat kansallisesti ja kansainvälisesti.
  • Muutosjohtaminen ja työhyvinvoinnin kehittäminen 2007 (ESR-hanke, hankkeen johtajana ja kehittäjänä). Työhyvinvoinnin (TYHY) edistäminen ja sen osa-alueista painotetusti muutosjohtajuustaitojen (MUJO) kohentaminen Etelä-Pirkanmaan kunnissa (Akaa, Kylmäkoski, Urjala, Valkeakoski). Lempäälässä sekä yksityisyrityksissä (KPM- Engineering ja Aamulehden Kirjapaino) Tampereella muutoksenhallintataitojen kohentaminen ja työhyvinvoinnin edistäminen vaihtelevissa ja paineistetuissa muutostilanteissa. Kunnissa huomiota kiinnitetään erityisesti ikääntyvien jaksamiseen ja erityistuen kohdentamiseksi työpaikoilla voidaan myös kartoittaa mm. työttömyysuhanalaiset ja/tai määräaikaiset työntekijät. Tavoitteena on paitsi johtajuustaitojen kohentuminen myös työpaikkakiusaamisen vähentyminen ja syrjäytymisen ehkäisy, sairauspoissaolojen väheneminen ja henkilöstön jaksamisen paraneminen, jolloin organisaatio voi toimia myös tuloksellisemmin.
  • Muutosjohtaminen ja työhyvinvoinnin kehittäminen kunnissa 2007-2009 tutkimushanke, Kuntien eläkevakuutus, hankkeen johtajana ja tutkijana. Tutkimuksella tuetaan vastaavaa kehittämishanketta. Tutkimushankkeen päätutkimusongelma on: Kuinka työhyvinvointia voi parhaiten edistää käytännön muutosprosesseissa kuntaorganisaatiossa?
  • Muutosjohtaminen ja työhyvinvoinnin kehittäminen kunnissa 2007, Työsuojelurahasto. Hankkeen johtaja ja kehittäjä. Lempäälä, Hämeenkyrö ja Pirkkala ovat mukana henkilöstö- ja taloushallinnon käytännöt uudistavassa muutoshankkeessa. Tavoitteena on henkilöstö- ja taloushallintoprosessien yhtenäistäminen, synergiaetujen saaminen ja tehokkuuden lisääminen. Konkreettisella muutoshankkeella tuotetaan uudenlaiset toimintatavat, prosessit ja atk-järjestelmät kuntien HRD-toimintaan ja henkilöstöhallintoon. Muutoshankkeella halutaan saada aikaan myös kehittämisprosesseja, jotka auttavat kuntia varautumaan tulevaisuuteen ja ennen kaikkea parantavan työelämän laatua, toiminnan tuloksellisuutta, johtajuutta ja työyhteisöjen toimintatapaa yhteistoiminnassa.
  • Työhyvinvointivalmentajien kehittämisohjelma 2006-2007 (ESR-hanke), hankkeen johtajana ja asiantuntijana. Tavoitteena on lisätä osallistuvien organisaatioiden tuloksellisuutta panostamalla työhyvinvointiosaamisen kasvattamiseen, koska hyvinvoivien työntekijöiden ja tuloksellisuuden välillä on suora yhteys. Samalla luodaan välineistö oman työyhteisön hyvinvoinnin arvioimiseen: työkalupakki ja ”kuntokartoitus” sekä koulutetaan työyhteisöihin työhyvinvointivalmentajia, jotka toimivat työpaikkansa työhyvinvoinnin asiantuntijoina, ”kuntokartoituksen ” toimeenpanijoina, puheeksiottajina ja kehityksen aktivaattoreina. Pitemmän aikavälin tavoitteena on saada aikaan koko maahan työhyvinvointivalmentajien verkosto, jotka voivat tukea toisiaan työhyvinvointiosaamisen kehittämisessä.
  • Mahdollisuuksien talo 2006-2007 (ESR hanke, hankkeen johtajana Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulu, Tutkimus ja koulutuskeskus Synergos). Projektin tarkoituksena on luoda työhyvinvoinnin palvelukeskus, Mahdollisuuksien talo, ”helpdesk”, joka auttaa erityisesti pk-yrityksiä sekä kuntia – erityisesti sosiaali-ja terveydenhuoltosektorin henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämisessä ja human resource –asiantuntemusalueella. Mukana 17 erilaista organisaatiota.
  • Uusi työkunto – tiikerinloikka työniloon ja tulokseen 2004-2006 (Työelämän kehittämisrahasto TYKES), hankkeen johtajana ja kehittäjänä. Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulu, Tutkimus ja koulutuskeskus Synergos. Tavoitteena oli työhyvinvoinnin ja tuloksellisuuden lisääminen saamalla aikaan harppauksellisia muutoksia työyhteisöjen toimintatavoissa uudistamalla organisaatioiden rakenteita sekä tiedostamisen lisäämisellä. Mukana on noin 30 työyhteisöä 15 etelä-pirkanmaalaisista organisaatioista ja yhteensä 1500 henkilöä.
  • Competence 50 + (Innovative Approaches to the Management of Change, koordinaattori Saksasta, yhdessä Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymän kanssa 2005-2006), tutkimuksen johtaja ja asiantuntija. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää ikääntyvien yli 45-vuotiaiden aikuisopiskelijoiden opiskelumotivaatiota, opiskelutapoja, kokemuksia oppimisesta ja opiskelusta sekä opiskelusta saatua hyötyä. http://europa.eu.int/comm/employment.social/
  • Ankkuri- moniammatillisen tiimin kehittäminen 2004-2006. konsulttina ja kehittäjänä. Hankkeessa luodaan nuorelle asiakkaalle nopean palvelun ja keskeytymättömän palveluketjun avulla varhaisen puuttumisen keinoja ja vaihtoehtoja ulos rikoskierteestä integroituen sisälle järjestäytyneeseen yhteiskuntaan. Hämeenlinnan poliisilaitoksen sisään on koottu työskentelemään tiimi, jossa mukana on työntekijöitä kaupungin sosiaalitoimesta, nuorisotoimesta, terveystoimesta sekä poliisilaitokselta. Valmennuksella luodaan tiimille pelisäännöt, kehitetään eri tahoilta tulleiden henkilöiden työkulttuuria yhtenäiseksi sekä lisätään vuorovaikutusvalmiuksia. Malli siirretään Viron Raplaan.
  • Työvoimapalvelut 2005, Pirkanmaan TE-keskuksen työvoimatoimistojen kehittämisprojekti 2001-2003. Hankkeen konsulttina ja seitsemän työvoimatoimiston toimintatapamuutoksen asiantuntijana ja valmentajana.
  • Gardner Denver Oy – ”Kohti tuottavaa, oppivaa ja positiivista työyhteisöä sekä henkilökohtaista hyvinvointia. Kehittämisprojekti 1.10.2000 – 30.12.2002. http://www.mol.fi/tyke/00-03/hankkeet/teollisuus- rakennus/metalli/gardner.html, konsulttina ja kehittäjänä. Tavoitteena oli henkilöstön hyvinvoinnin lisäämisen työn uudelleenorganisoinnin ja tuotannonohjauksen muutoksen aikana. Linkki raporttiin
  • Nanso Oy, Kansallisen jaksamisohjelman kehittämisprojekti 1.9.2000 – 30.8.2001, hankkeen konsulttina ja kouluttajana. http://www.mol.fi/jaksamisohjelma/kehittamishankkeet/index.htm. Tavoitteena oli edistää esimiesten valmiuksia johtaa eri ikäisiä ja voimavaroiltaan erilaisia ihmisiä sekä edesauttaa ja kannustaa työntekijöitä vaikuttamaan omaan työhönsä. Työkyvyn ylläpidolla pyrittiin vähentämään sairauspoissaoloja, nostamaan keskimääräistä eläköitymisikää ja edesauttamaan henkilöstön jaksamista. Hankkeen avulla luotiin mm. kehityskeskustelukäytäntö. Eläköitymisikää on saatu alennettua systemaattisella kehityksellä peräti viidellä vuodella.
  • Mosaiikki – erilaisuuden etu 2000-2002. Työmarkkinajärjestöjen kehittämis- ja tutkimushanke, hankkeen valmistelijana ja johtotiimin jäsenenä 1.9.2002 asti. http://www.mol.fi/tyke/00-03/hankkeet/monitoimialaiset/kaksitoista.html. Tavoitteena oli erilaisuuden tilan arvioimisen kehittäminen ja yhteyksien löytäminen kilpailukykyyn, mukana 9 työyhteisöä julkishallinnosta ja yrityksistä, mukana yhteensä 9 000 ihmistä.
  • Osaamisen johtaminen Suomessa 1999-2001. Tutkimusryhmän jäsen, Competence Management Group. Turun kauppakorkeakoulu. Vastuuhenkilö professori Raimo Nurmi. Liikesivistysrahaston rahoitus.
  • Henkilöstön kehittäminen teollisuudessa 1996-1998, Työsuojelurahaston tutkimushanke. Tutkijana ja tutkimusryhmän jäsenenä oman työnsä ohella Tampereen yliopiston terveystieteen laitoksella. Vastuuhenkilö professori Clas- Håkan Nygård.
  • Toptiimi 1995-1997, ESR:n rahoittama kehittämis- ja koulutusprojekti 1995- 1997, kahdeksan yrityksen yhteistyöhön perustunut projekti, jonka kokonaisbudjetti noin 14 Mmk. Hankkeen koordinaattorina ja toimintatutkijana Saarioinen Oy:ssä. Tavoitteena oli kehittää työn tuottavuutta lisäämällä omatoimisuutta, vuorovaikutustaitoja ja työtyytyväisyyttä sekä liiketoiminnan ymmärrystä. Kohteiden valintaan vaikuttivat niiden muuta tehdasta korkeammat sairauspoissaolot. Keinoina käytettiin koulutusta ja organisaation, työolosuhteiden sekä toiminnan kehittämistä tätä varten perustetuissa kehittämisryhmissä. Kehittämistarpeita arvioitiin kehittämistarvetutkimuksella, joka toistettiin vuosittain. Tuloksena elämänhallinnan ja työnhallinnan tunne kasvoivat työntekijöillä projektin aikana erittäin merkitsevästi, samoin myös muilla hyvinvointia mittaavilla muuttujilla tapahtui tilastollisesti merkitseviä muutoksia. Sairauspoissaolot vähenivät 8-16 prosentilla, kun ne muilla osastoilla kasvoivat 17 %:lla. Liiketoiminnan ymmärrys lisääntyi ja organisaation toiminta muuttui tiimimäiseksi. Työterveyslaitos valitsi hankkeen edustamaan Suomea esimerkkinä hyvistä työelämän kehittämiskäytännöistä European Network – Workplace Health Promotion järjestämään konferenssiin 31.5.1999. Hanketta on arvioitu jälkikäteen Notkola V.(toim.) 2002. Työhyvinvointi ei ole sattumaa – tutkimus hyvien käytäntöjen vaikuttavuudesta. www.mol.fi/jaksamisohjelma/tutkimukset/Eisattumaa.pdf ja www.mol.fi/jaksamisohjelma/tutkimukset/index.htm. Arviointiin valittiin yhdeksän suomalaista hyvää kehittämisprojektia.

Opetustehtäviä:

  • Työn ja hyvinvoinnin maisteriohjelma 2013-. Työhyvinvoinnin johtaminen 5 op. Päävastuullinen opettaja.
  • Työhyvinvoinnin perusopinnot 2013 -Johtamiskorkeakoulussa perusopintoina (5 op) ja avoimessa yliopistossa. Päävastuullinen opettaja.
  • Oman hyvinvoinnin perusteet (5 op) Johtamiskorkeakoulussa 2013-.
  • Työhyvinvoinnin johtaminen Korkeakouluhallinnon opinnot Johtamiskorkeakoulussa 2013-.
  • Key note –speakerina useissa valtakunnallisissa seminaareissa mm. Osastonhoitajapäivät 2016, Terveydenhoitajapäivät 2016, Päihde- ja mielenterveyspäivät, SEFE:n 75-vuotisjuhlaseminaari, Educa, Jyty, KT:n KT:n Työmarkkinaseminaari, Terveydenhoitajapäivät, Työterveyshoitajapäivät, Super, Varhaiskasvatuksen päivät, Kaupan päivät, Röntgenhoitajapäivät.
  • Työhyvinvointivalmentajan koulutusohjelma vuodesta 2004 -2015. Päävastuullinen opettaja. Ohjelman teemoina työhyvinvoinnin käsite ja strategiset lähtökohdat, työhyvinvoinnin ja tuloksellisuuden yhteydet, hyvinvoivan työyhteisön piirteet, lainsäädäntö, puheeksiottaminen, työyhteisön ongelmatilanteiden ratkaiseminen ja työhyvinvointisuunnitelmien tekeminen erilaisiin organisaatioihin.
  • Henkilöstöalan kehittämiskoulutusohjelma I-IV (Henkilöstökeko, vuosina 2007, 2008, 2009, 2010). Päävastuullisena opettajana. Tarkoitettu työttömyysuhanalaisille Tutkimus ja koulutuskeskus Synergos sekä Pirkanmaan TE-keskuksen ja Tampereen työvoimatoimiston kanssa.
  • Työhyvinvointipäällikön koulutusohjelma, Johtamistaidon opisto vuodesta 2007 alkaen, (2 ohjelmaa vuodessa).
  • Kaiku-kehittäjäkoulutus, Valtiokonttori, opettajana Työhyvinvointi tuloksentekijänä-osiossa. (2 ohjelmaa vuodessa).
  • Ohjelmistoprojektin johtaminen Ohko -projektipäälliköiden koulutusohjelma, opettajana vuodesta 1998 lähtien, Ihmisten johtaminen –osio (noin 2 ohjelmaa vuodessa).
  • Liiketoimintaosaamisen perusopinnot (mm. Ylä-Pirkanmaan kuntien ohjelma, Vammalan ja Tampereen ohjelmat), opettajana teemana työhyvinvoinnin kehittäminen.
  • Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen ohjelmat, runsaasti erilaisia opetustehtäviä teemoilla muutosjohtaminen, työpaikan ongelmatilanteiden ratkaiseminen, ihmisten johtaminen, osaamisen johtaminen, työhyvinvoinnin kehittäminen ja JOKO 1990-luvulta lähtien.
  • Edutechin täydennennyskoulutusohjelmat, runsaasti erilaisia opetustehtäviä teemoilla muutosjohtaminen, työpaikan ongelmatilanteiden ratkaiseminen, ihmisten johtaminen, osaamisen johtaminen, työhyvinvoinnin kehittäminen ja DUCO 1998 lähtien.
  • Johtamisen erikoisammattitutkinnon (JET) opetustehtäviä sen yrityskohtaisissa sovellutuksissa mm. Patria, Lännen Tehtaat, jotkut kunnat eri tahojen organisoimina teemoilla organisaatioiden kehittäminen, ihmisten ja osaamisen johtaminen, työhyvinvoinnin kehittäminen vuodesta 1998 lähtien.
  • Konfliktitilanteiden ratkaisuprosesseja työyhteisöissä, jotka ovat yleensä sisältäneet alkuanalyysit, kehittämisen ja jälkikäteisen arvioinnin mm. seurakunnissa, pankeissa, teollisuusyrityksissä ja kunnissa.
  • Työhyvinvoinnin kehittämispäiviä erilaisissa työyhteisöissä, valtion, kunnan ja yksityisten yritysten kanssa. (Mm. omien tutkimus- ja kehittämishankkeiden kuten Kuntien muutosjohtaminen ja työhyvinvointi , Tiikerinloikka työniloon ja tulokseen, Ideaparkin kehittäminen ja Mahdollisuuksien talo on sisältynyt koulutuspäiviä ja virikeluentoja.

Articles in refereed scientific journals:

  • Heikkilä-Tammi, K., Nuutinen, S., Bordi, L. & Manka, M-L. 2015. Eri-ikäisten työssä jatkamista ja työhyvinvointia tukevat esimiestyön käytännöt. Hallinnon Tutkimus 34 (2) 2015. 151-161.
  • Manka, M-L. Työhyvinvoinnin johtaminen työurien jatkamisen keinona. 2015. K.af Ursin, E. Pekkola & J. Stenvall (toim.) Felix byrokratia? Julkinen hallinto kaiken huomioimisen taitona. Tampereen ylipiston 50-vuotisen hallintotieteellisen opetuksen ja tutkimuksen sekä julkishallinnon emeritusprofessori Juha Vartolan juhlakirja. Tampere: Tampereen yliopistopaino. 245-262.
  • Nuutinen, S., Heikkilä-Tammi, K. & Manka, M-L. 2014.TYÖYHTEISÖTAITOJEN MERKITYS ORGANISAATIOMUUTOKSESSA – Miten henkilöstö voi edistää muutoksen onnistumista? Kunnallistieteellinen Aikakauskirja. 4. 429-448.
  • Larjovuori, R.-L., Nuutinen, S., Heikkilä-Tammi, K. & Manka, M.-L. 2012. Asiakasfoorumit kunnallisen palvelun kehittäjinä – tapauksena Pirkkalan kunnan perusturvapalvelut. Hallinnon Tutkimus 31/4, 312-327.
  • Orsila R., Luukkaala T., Manka M.-L. & Nygård C.-H. 2011. New approach of the work-related well-being measurement. The International Journal of Occupational Safety and Ergonomics. 17/4. 341-359.
  • Heikkilä-Tammi K., Nuutinen S., Manka M-L. & Mäenpää M. 2011. Supporting learning in cross-cultural expertise transfer – a case of industrial production transfer from Finland into Estonia. Life Long Learning in Europe. XVI/3. 190-202.
  • Manka, M-L 2010. Vastavuoroisuus ja toiveikkuus johdotähdiksi v. 2010. Artikkeli Työterveyshoitaja –lehdessä 1. 4-5.
  • Peltokorpi, V. & Manka, M-L. 2008. The Antecedents and the Performance Outcome of Transactive Memory in Daycare Work Groups. European Psychologist.13/2/2008. 103-113.
  • Manka,M-L. & Siekkinen, P. 2008. Työhyvinvoinnin kehittämisen kivinen tie – kokemuksia Etelä-Pirkanmaalla toteutetusta kehittämishankkeesta. Työelämän tutkimus 2. 198-203.
  • Arola H., Pitkänen M., Nygård C-H., Huhtala H. & Manka M-L. 2003. The connection between age, job control and sickness absences among Finnish food workers. Occupational Medicine 2003; 53; 29-230.
  • Arola H., Pitkänen M., Nygård C-H., Huhtala H. & Manka M-L. 2001. Sukupuolen, iän ja työn hallinnan yhteydet sairauspoissaoloihin. Työympäristötutkimuksen aikakauskirja Työ ja ihminen 3.182-191.
  • Nygård C-H, Merisalo T, Arola H, Manka M-L, Huhtala H. 1998. Effects of work changes and training in lifting technique on physical strain: A pilot study among female workers of different ages. International Journal of Industrial Ergonomics 21, 91-98.
  • Arola H., Nygård C-H., Manka M-L., Huhtala H. 1996. Koulutus tuotantomuutoksen aikana – vaikutukset työilmapiiriin, työn kuormittavuuteen ja työkykyyn eri-ikäisillä elintarviketyöntekijöillä. Työympäristötutkimuksen aikakauskirja Työ ja ihminen 1. 57-65.

Articles in refereed scientific edited volumes and conference proceedings:

  • Bordi,L. & Manka M-L. 2014. Työelämäosaamisen tila ja kehittäminen pk-yrityksissä 6.11. Tuottavuuden ja työelämän laadun samanaikainen kehittäminen – tutkimus työpaikoilla tapahtuvan kehittämisen ja Työelämä 2020:n tukena. Työelämän tutkimuspäivät 6.-7.11.2014.
  • Mäkiniemi, J-P., Manka, M-L. & Heikkilä-Tammi, K. 2014. Ketterän työhyvinvointityökalun voimavarakeskeinen yhteiskehittäminen – esimerkkinä Espoon kaupunki 7.11. Tuottavuuden ja työelämän laadun samanaikainen kehittäminen – tutkimus työpaikoilla tapahtuvan kehittämisen ja Työelämä 2020:n tukena. Työelämän tutkimuspäivät 6.-7.11.2014.
  • Nuutinen, S.; Heikkilä-Tammi, K.; Manka, M.-L. & Bordi, L. 2013. Toimivat johtamiskäytännöt eri sukupolviin kuuluvilla työntekijöillä – toimintatutkimus eri-ikäisten johtamisesta kolmessa organisaatiossa Work Research Conference publications. Suomalainen työelämä Eurooppalaisessa vertailussa 4/2013. School of Social Sciences and Humanities, Work Research Centre.
  • Bordi, L., Manka, M., Heikkilä-Tammi, K. & Manka, M.-L. 2013. Tunnetaitojen kehittäminen verkossa – case-tutkimus esimiehille suunnatusta oppimisympäristöstä. Työelämän tutkimuspäivät 2013, konferenssiesitys.
  • Bordi, L., Manka, M., Heikkilä-Tammi, K. & Manka, M.-L. 2013. Learning emotional skills online – participants’ experiences of an e-learning program for managers and supervisors. ICERI2013 Proceedings. ICERI2013 – 6th International Conference of Education, Research and Innovation, Seville 18th-20th November 2013. (Conference presentation)
  • Heikkilä-Tammi, K., Bordi, L., Nuutinen, S. & Manka , M.-L. 2013. Interactive leadership in advancing the staying at work of employees of various ages. WORK – Continuities and Disruptions in Modern Life, 21-23.8.2013, University of Turku.
  • Manka, M-L. & Nuutinen S. 2013. Sosiaalinen ja psykologinen pääoma työurien jatkamisen edistäjinä. Työpoliittinen aikakauskirja. 1. 29-41.
  • Heikkilä-Tammi, K, Nuutinen, S., Manka, M-L., Manka M. 2012. Luottamuksen rakentaminen siirrettäessä yrityksen toimintaa kulttuurista toiseen – Case tuotannon siirtäminen Suomesta Viroon. Teoksessa Työelämän tutkimuspäivät 2011 : suomalainen työelämä eurooppalaisessa vertailussa. Tampere: Tampereen yliopisto, 24-38. (Työelämän tutkimuspäivien konferenssijulkaisuja 3).
  • Larjovuori, R.-L, Nuutinen, S., Heikkilä-Tammi, K. & Manka M. 2012. Asiakasfoorumit kunnallisen palvelun kehittäjinä – tapauksena Pirkkalan kunnan perusturvapalvelut . Hallinnon tutkimus. 31, 4 . 312-327.
  • Nuutinen, S., Heikkilä-Tammi,K. Manka, M.-L. & Bordi L. 2012. Toimivat johtamiskäytännöt eri sukupolviin kuuluvilla työntekijöillä – toimintatutkimus eri-ikäisten johtamisesta kolmessa organisaatiossa. Abstrakti ja esitys työryhmässä: Lähijohtajuuden kehittämisellä parempaan työhyvinvointiin. Työelämän tutkimuspäivillä 8.-9.11.2012 Tampereella.
  • Heikkilä-Tammi, K., Nuutinen, S., Manka, M., Bordi, L. & Manka, M. 2012. Building relational leadership practises – An action study of leading the members of various age groups in three organizations. Poster session. Wellbeing at Work second international conference, April 21th -23rd 2012, Lowry Center, Manchester, England.
  • Manka, M-L., Nuutinen, S., Heikkilä-Tammi, K., & Manka, M. 2012. Leadership practices and psychological capital as promoters of various generations’ intentions of staying in the working life. Paper at Nordic Working Life Conference In Elsinor 25.-27.4.2012.
  • Nuutinen S., Heikkilä-Tammi K., Manka M-L. & Bordi L. 2011. Johtamiskäytännöt työssä jatkamisen keinona – toimintatutkimus eri-ikäisten johtamisesta kolmessa organisaatiossa. Hallinnon tutkimuksen päivät 24.11.201. Tampere.
  • Hakala L. & Manka M-L. 2011. Henkilöstötunnusluvut johtamisen tukena. Kuvaus perinteisten ja uusien henkilöstötunnuslukujen hyödyntämisestä yrityksen tuottavuuden ja työyhteisön hyvinvoinnin kehittämisessä. Abstrakti ja esitys Työelämän tutkimuspäivillä 3-4.11.2011 Tampereella.
  • Manka M-L., Heikkilä-Tammi K. & Vauhkonen A. 2011. Henkilöstön arvoa kuvaavat tunnusluvut kuntien tuloksellisuuden ja työhyvinvoinnin kehittämisessä. Abstrakti ja esitys Työelämän tutkimuspäivillä 3-4.11.2011 Tampereella.
  • Nuutinen S., Heikkilä-Tammi K., Manka M-L. & Bordi L. 2011Vuorovaikutteinen johtajuus eri sukupolvien työssä jatkamisen keinona. Abstrakti ja esitys Työelämän tutkimuspäivillä 3-4.11.2011 Tampereella.
  • Manka M-L., Manka M. & Hakala L. 2011. Osaamiskartoitukset tulevaisuuden menestystekijänä. Kuvaus strategisen osaamisen kartoittamisprosessista Pientyöpaikoilla uudistuminen -hankkeessa. Abstrakti ja esitys Työelämän tutkimuspäivillä 3-4.11.2011 Tampereella.
  • Heikkilä-Tammi K, Nuutinen S, Manka M-L & Manka M. 2011. Luottamuksen rakentaminen siirrettäessä yrityksen toimintaa kulttuurista toiseen – Case tuotannon siirtäminen Suomesta Viroon. Abstrakti ja esitys Työelämän tutkimuspäivillä 3-4.11.2011 Tampereella.
  • Larjovuori R-L., Nuutinen S., Heikkilä-Tammi K. & Manka M-L. 2011. ASIAKASFOORUMIT KUNNALLISEN PALVELUN KEHITTÄJÄNÄ – CASE PIRKKALAN PERUSTURVAPALVELUT. Abstrakti ja esitys. Kunnallistieteiden päivät 3.11.2011.
  • Heikkilä-Tammi K, Nuutinen S, Manka M-L, Manka M & Bordi L. 2011. Leadership and the Generations’ work-related well-being. The Nordic Ergonomics Society (NES) conference in Oulu 18.-21.9.2011. Proceedings 2011.
  • Nuutinen S., Manka M-L, Heikkilä-Tammi K. 2011. Muutosjohtaminen kunnassa – henkilöstöhallinnon järjestelmän uudistuminen työhyvinvoinnin haasteena. Teoksessa Työelämän tutkimuspäivät 2010. Työn tuottavuus + työelämän laatu – mahdollisuus vai mahdottomuus?. Tampere: Tampereen yliopisto, Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö, 118-129. (Työelämän tutkimuspäivien konferenssijulkaisuja 2/2011).
  • Nuutinen, S., Larjovuori R-L., Heikkilä-Tammi K. & Manka M-L. 2011. Asiakasfoorumit – uusi kuntalaisten osallistamisen tapa? Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät, 17.-18.2.2011 Jyväskylä. http://kans.jyu.fi/ky2011/tyoryhmat/abstraktit/osallistuminen_abstraktit/view
  • Juvonen-Posti P., Seppälä U., Manka M-L, Mäkelä-Pusa P. Punk-viitekehys jäsentää pientyöpaikkojen tehtäviä ja roolia työurien jatkamisessa. Abstrakti 4. Kuntoutuksen tutkimuksen seminaari ”Kuntoutuksen toimeenpano ja vaikuttavuus” 25.-26.11.2010, Helsinki. Ohjelma ja abstraktit- moniste Helsinki, Eläketurvakeskus: Ryhmä 8: Työhyvinvointi ja kuntoutus työpaikalla s.43.
  • Nuutinen S., Heikkilä-Tammi K., Manka M-L. & Bordi L. 2011. Johtamiskäytännöt työssä jatkamisen keinona – toimintatutkimus eri-ikäisten johtamisesta kolmessa organisaatiossa. Hallinnon tutkimuksen päivät 24.11.201. Tampere.
  • Hakala L. & Manka M-L. 2011. Henkilöstötunnusluvut johtamisen tukena. Kuvaus perinteisten ja uusien henkilöstötunnuslukujen hyödyntämisestä yrityksen tuottavuuden ja työyhteisön hyvinvoinnin kehittämisessä. Abstrakti ja esitys Työelämän tutkimuspäivillä 3-4.11.2011 Tampereella.
  • Manka M-L., Heikkilä-Tammi K. & Vauhkonen A. 2011. Henkilöstön arvoa kuvaavat tunnusluvut kuntien tuloksellisuuden ja työhyvinvoinnin kehittämisessä. Abstrakti ja esitys Työelämän tutkimuspäivillä 3-4.11.2011 Tampereella.
  • Nuutinen S., Heikkilä-Tammi K., Manka M-L. & Bordi L. 2011 Vuorovaikutteinen johtajuus eri sukupolvien työssä jatkamisen keinona. Abstrakti ja esitys Työelämän tutkimuspäivillä 3-4.11.2011 Tampereella.
  • Manka M-L., Manka M. & Hakala L. 2011. Osaamiskartoitukset tulevaisuuden menestystekijänä. Kuvaus strategisen osaamisen kartoittamisprosessista Pientyöpaikoilla uudistuminen -hankkeessa. Abstrakti ja esitys Työelämän tutkimuspäivillä 3-4.11.2011 Tampereella.
  • Heikkilä-Tammi K, Nuutinen S, Manka M-L & Manka M. 2011. Luottamuksen rakentaminen siirrettäessä yrityksen toimintaa kulttuurista toiseen – Case tuotannon siirtäminen Suomesta Viroon. Abstrakti ja esitys Työelämän tutkimuspäivillä 3-4.11.2011 Tampereella.
  • Larjovuori R-L., Nuutinen S., Heikkilä-Tammi K. & Manka M-L. 2011. ASIAKASFOORUMIT KUNNALLISEN PALVELUN KEHITTÄJÄNÄ – CASE PIRKKALAN PERUSTURVAPALVELUT. Abstrakti ja esitys. Kunnallistieteiden päivät 3.11.2011.
  • Heikkilä-Tammi K, Nuutinen S, Manka M-L, Manka M & Bordi L. 2011. Leadership and the Generations’ work-related well-being. The Nordic Ergonomics Society (NES) conference in Oulu 18.-21.9.2011. Proceedings 2011.
  • Nuutinen S., Manka M-L, Heikkilä-Tammi K. 2011. Muutosjohtaminen kunnassa – henkilöstöhallinnon järjestelmän uudistuminen työhyvinvoinnin haasteena. Teoksessa Työelämän tutkimuspäivät 2010. Työn tuottavuus + työelämän laatu – mahdollisuus vai mahdottomuus?. Tampere: Tampereen yliopisto, Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö, 118-129. (Työelämän tutkimuspäivien konferenssijulkaisuja 2/2011).
  • Nuutinen, S., Larjovuori R-L., Heikkilä-Tammi K. & Manka M-L. 2011. Asiakasfoorumit – uusi kuntalaisten osallistamisen tapa? Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät, 17.-18.2.2011 Jyväskylä. http://kans.jyu.fi/ky2011/tyoryhmat/abstraktit/osallistuminen_abstraktit/view
  • Nuutinen S., Manka M-L., Heikkilä-Tammi K. 2010. Muutosjohtaminen kunnassa – Henkilöstöhallinnon järjestelmän uudistuminen työhyvinvoinnin haasteena. Työelämän tutkimuspäivien työryhmäabstrakti 3.-4.11.2010 työryhmässä Työhyvinvoinnin tutkimus ja kehittäminen.
  • Heikkilä-Tammi, K., Manka, M.-L. & Nuutinen, S. 2010. Change management and well-being at work in municipalities. Towards Better Work and Well-being, International Conference, Finnish Institute of Occupational Health, 10-12.2.2010, Crowne Plaza, Helsinki. Finland.
  • Orsila R., Konu A., Nygård C-H., Keskinen A., Kaikkonen M-L., Manka M-L. & Åstedt-Kurki P. 2010. Work-related well-being from the perspective of retail trade employees. 4th Symposium on Work Ability. Age Management during the Life Course.6.-9.6. 2010, University of Tampere, Tampere, Finland
  • Heikkilä-Tammi, K., & Manka, M-L. 2010. Kohti hyvinvoivaa työyhteisöä – katsaus työhyvinvoinnin kehitykseen. teoksessa Työn ja elämän laatu (Sivut 718-731). (Työelämän tutkimuspäivien konferenssijulkaisuja; Nro 1/2010).. http://tampub.uta.fi/sarja.php
  • Heikkilä-Tammi, K & Manka M-L. 2009. Kohti hyvinvoivaa työyhteisöä – katsaus työhyvinvoinnin kehitykseen. Abstrakti Työelämän tutkimuspäivät 4.11- 6.11.2009.
  • Manka M-L. 2009 Työhyvinvointi uhattuna – miten selvitä muutoksesta? Abstract presented at 37. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät, Rehabilitation Foundation. 19.3.2009
  • Manka M-L. 2009. Työrauhan julistus, miten olla ihmisiksi esimiehenä ja alaisena. Abstract presented at Educa. Helsinki 23.1. 2009.
  • Manka, M-L. 2007. A Quantum Leap into Well-being at Work. Abstract presented at European Coaching Conference 7.-8.6.2007 in Helsinki, Finland.
  • Manka, M-L. & Siekkinen P. 2007. Tiikerinloikka työniloon ja tulokseen. Abstract presented at Työelämän tutkimuspäivät 8.-9.11.2007 in Tampere, Finland.
  • Manka M.-L. 2006. A Quantum Leap into Work Pleasure with Productivity. A paper presented at the Nordic Ergonomics Society (NES) Annual Congress 2006, Hämeenlinna, Finland.
  • Peltokorpi V. & Manka M-L. 2006 .The Antecedents and Consequences of Transactive Memory Systems in Daycare Work Groups. A paper presented at Academy of Management Meeting, August 11-16, in Atlanta, Georgia.
  • Manka M-L., Nygård C-H, Pitkänen M. & Nygård C-H. 2000. Learning Organisation – A Model For Work Place Health Promotion. Abstract in 3 rd Nordic Health Promotion Research Conference Outcomes in Health Promotion. 7.-9.9.2000 in Tampere, Finland. Publications 5. University of Tampere, School of Public Health: Tampereen yliopistopaino.
  • Arola H., Nygård C-H., Pitkänen M. & Manka M-L. 2000. Effect of Health and Work Community Factors on Sickness Absence among Aging Food Workers. 26th International Congress on Occupational Health. Healthy Worker, Healthy Workplace: A New Millenium. 27.8.-1.9.2000. Singapore.
  • Manka M-L, Nygård C-H., Pitkänen M., Huhtala H. 1998. Transformation from Hierarchical Working to Active Participation: an Action Research of a Work Community on a Journey to Autonomous, Productive, Positive and Learning Teams. Abstract presented at The 6 th International Conference on Experiential Learning. Tampere. Finland.
  • Nygård C-H., Manka M-L., Arola H., & Huhtala H. 1998.Effects of a 2-year educational program on attitudes and work ability among industry workers of different ages. In Kumar S. (ed.) Advances in Occupational Ergonomics and Safety 2.Ohmsha: IOS Press.
  • Aatola H., Nieminen M., Pitkänen M., Nygård C-H., Arola H. & Manka M-L. 1998. Physical training intervention among workers in a food factory. PREMUS-ISEOH’ 98. 3rd International Scientific Conference on Prevention of Work-Related Musculoskeletal Disorders. 13th International Symposium on Epidemiology in Occupational Health.
  • Pitkänen M., Nygård C-H., Manka M-L, Arola H, Huhtala H. & Palokangas H. 1997. The preconditions for teamwork among industrial workers of different ages. Proceedings of the X111th IEA Congress in Tampere, Finland. vol 1, 244-246.
  • Nygård C-L., Arola H., Manka M-L. & Huhtala H. 1996. Work ability, perceived exertion and training during production changes in a food factory. In Mital A., Krueger H., Kumar S., Menozzi M., Fernandez J (eds): Advances in occupational ergonomics and safety. International Society for Occupational Ergonomics and Safety Cincinnati, Ohio U.S.A. 931-935.
  • Manka, M.-L ., Nygård, C.-H., Arola, H. & Huhtala, H. 1996. Learning and attitudes in a food factory during organizational changes. In C.-H. Nygård, & Å. Kilbom (eds.) Age and learning in working life. Arbete och Hälsa. 16, 74-81.
  • Nygård C-H, Merisalo T, Arola H, Manka M-L, Huhtala H. 1996. Effects of training in manual materials handling on physical strain among female workers of different age. In: Nygård C-H & Kilbom Å (eds). Aging and learning in working life. Arbete och Hälsa; 16, 97-102.
  • Nygård C-L., Merisalo T., Lahdenniemi M., Arola H. & Manka M-L. 1996. Effects on training in manual materials handling on physical strain among female workers of different age. Teoksessa C.-H. Nygård, & Å. Kilbom (toim.). Age and learning in working life, Arbete och Hälsä:16. Arbetslivinstitutet.
  • Nygård C-L., Merisalo T., Lahdenniemi M, Arola H, Manka M-L. 1995. Physical strain among female store workers in different ages in a food manufacturing industry after changes in packages methods and after work training. Abstract presented in the 2nd International Scientific Conference on Prevention of Work- Related Musculoskeletal Disorders, Montreal, Canada.

Monographs published:

  • Manka, M-L. 2022. Elämänilon jäljillä: tunne juuresi – vaikuta elämääsi. Helsinki: Basam Books.
  • Manka, M-L. & Manka, M. 2016. Työhyvinvointi. Helsinki: Alma-Talent.
  • Manka, M-L. 2015. Stressikirja: mistä virtaa? Helsinki: Talentum. 2. painos 2015.
  • Manka, M-L. 2011. Työnilo. WsoyPro: Helsinki. 2. painos 11/2011. 3. painos 2/2012. 4. painos 2013.
  • Manka M-L. 2010. Tiikerinloikka työniloon ja menestykseen. Helsinki: Talentum. Uudistettu painos. 3. painos 2010.
  • Manka, M-L. 2007. Työrauhan julistus. Miten olla ihmisiksi alaisena ja esimiehenä. Helsinki: Kirjapaja.
  • Manka M-L. 2006. Tiikerinloikka työniloon ja menestykseen. Helsinki: Talentum. Uudistettu painos 2008. 3. uudistettu painos 2010.
  • Manka M-L. 1999. Toptiimi: kohti tuottavaa, oppivaa ja positiivista työyhteisöä sekä henkilökohtaista hyvinvointia. Toimintatutkimus broileritehtaan transformaatioprosessista – tiikerinloikalla ja kukonaskelin. Acta Universitatis Tamperensis 668. English abstract. Tampere: Vammalan kirjapaino.

Other scientific publications:

  • Larjovuori, R.-L., Manka, M-L. & Nuutinen, S. 2015. Inhimillinen pääoma – Työhyvinvointia, tuloksellisuutta, pidempiä työuria? STM:n raportteja ja muistioita 5. Helsinki.Tutkimusraportti
  • Manka, M-L. & Bordi, L. 2014. Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämä 2020 –esiselvitys. Tampereen yliopisto, Elinkeino- ympäristö- ja liikennekeskus, Euroopan unioni, Euroopan sosiaalirahasto.
  • Manka, M-L. 2014. Työilo – pää(n)asia. Artikkeli Iiri Ranta & Eva Tilander (toim.). Hoitotyön vuosikirjassa 2014. Työhyvinvoinnin keinot. Sairaanhoitajaliitto. Porvoo:Bookwell. 89-107.
  • Ravaja,N., Salminen, M., Saarinen, M., Manka, M.-L., Bordi, L., Manka, M. & Heikkilä-Tammi, K. 2013. Leademo – edistynyt menetelmä esimiesten tunneosaamisen kehittämiseksi. Aalto-Yliopisto & Tampereen yliopisto. Loppuraportti Tekesille. Tutkimusraportti
  • Nuutinen, S., Heikkilä-Tammi,K., Manka, M.-L. & Bordi, L. 2013. Vuorovaikutteinen johtajuus työuran jatkamisen keinona. Toimintatutkimus eri-ikäisten johtamisesta kolmessa organisaatiossa. Tampere: Tampereen yliopisto.
  • Manka, M.-L. 2013. Perusasioista pieniin ihmeisiin. Kuntajohtamisen kuva. KAKS –Kunnallisalan kehittämissäätiö & Tampereen yliopisto, johtamiskorkeakoulu: Vammala.
  • Manka M-L. 2012. Positively deviant. Review. Life Long Learning in Europe. 17. 4. 4.
  • Mäkelä-Pusa P., Terävä K. & Manka M-L. 2011. YRITTÄJIEN TYÖHYVINVOINTI,TYÖKYKY JA KUNTOUTUS. Selvitysraportti pienyrittäjien ja maatalousyrittäjien työkyvystä, hyvinvoinnista, työkyvyntuen ja kuntoutuksen tarpeesta. Kuntoutussäätiön työselosteita 41. Tampere: Kuntoutussäätiö.
  • Manka M-L. 2011. Työhyvinvoinnin johtaminen. Osa II: Teoriasta tekoihin – miten kehittää työhyvinvointia? Tieto ja osaaminen kilpailuetuna 6.5. Johtamisen käsikirjat. Kauppalehti. 1-26.
  • Manka M-L. 2011. Työhyvinvoinnin johtaminen. Osa I: Mitä työhyvinvointi on? Tieto ja osaaminen kilpailuetuna. 6.4. Johtamisen käsikirjat. Kauppalehti. 1-26.
  • Manka M-L. 2011. Työyhteisötaidot työhyvinvoinnin perustana. Terveydenhoitaja 4-5. 6-9.
  • Manka, M-L 2010. Vastavuoroisuus ja toiveikkuus johdotähdiksi v. 2010. Artikkeli Työterveyshoitaja –lehdessä 1. 4-5.
  • Nuutinen S., Manka, M-L & Heikkilä-Tammi K. (toim.) 2009. Vuorovaikutteisuus muutoksen voimavarana. Työhyvinvoinnin esteet ja edistäjät seudullisessa palkkahallinnon muutoshankkeessa. Työhyvinvoinnnin tutkimus- ja kehittämisryhmä. Tampereen yliopisto.
  • Nuutinen S., Manka, M-L & Heikkilä-Tammi K. (toim.) 2009. Vuorovaikutteisuus muutoksen voimavarana. Työhyvinvoinnin esteet ja edistäjät seudullisessa palkkahallinnon muutoshankkeessa. Työhyvinvoinnnin tutkimus- ja kehittämisryhmä. Tampereen yliopisto.
  • Manka, M-L. 2008. Työhyvinvoinnin johtaminen. Tieto ja osaaminen kilpailuetuna, Business Review 1. Johtamisen käsikirjat. Kauppalehti. 1-34.
  • Luomala, A., Manka, M-L. & Nuutinen S. 2008. Tutkimusraportti työhyvinvoinnnin tilasta ja muutokseen suhtautumisesta seudullisen muutoshankkeen käynnistämisvaiheessa. Työhyvinvoinnin johtamisen ja muutoksenhallinnan kehittämishanke. 1. tutkimusvaiheen raportti. Työhyvinvoinnin johtamisen tutkimus- ja kehittämisryhmä HyWin, Synergos, Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulu.
  • Manka M-L. & Siekkinen P. 2006. Uusi työkunto- Tiikerinloikka työniloon ja menestykseen. Tykes-projektin loppuraportti. Tampere: Synergos.
  • Heikkilä K. & Manka M-L. 2006. Competence 50 + Loppuraportti. Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymä. Part I. Adult Learning – Theoretical Perspectives 29 p. in english. Osa II. Aikuisena opiskelu, tutkimustulokset. Osa III. Yritysten hyvät käytännöt ikääntyvien työntekijöiden suhteen. Tampere: Synergos.
  • Willner, H., Alanärä, M. & Manka M-L. 2005. Kehittämistarvekartoitus. Uusi työkunto -projekti. Tampere: Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulu. Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos.
  • Siekkinen P., Manka M-L., Tammivuori A. & Laine A. 2004. Työuran jatkamisen keinot – selvitys työuran jatkamisen keinoista, kannustimista ja hyvistä käytännöistä. Tampereen kaupunki ja Pirkanmaan TE-keskus.
  • Manka, M-L. & Visti, A. 2001. Erilaisuuden etu – mosaiikin mahdollisuudet. Hyvä ja tasa-arvoinen työyhteisö. Perusanalyysi. Tampere: Edutech.
  • Manka, M-L. & Sironen, T. 2001. Työssä jaksamisen kehittäminen. Loppuraportti Kansalliselle jaksamisohjelmalle kehittämistyöstä vuosina 2000-2001 Nanso Oy:ssä.
  • Nygård C-H., Pitkänen M., Manka M-L., Arola H. & Huhtala H. 2000. Changes in Attitudes and Work Ability among Industrial Workers of Different Ages during a 2- Year Educational Program. In Goedhard W.J.A., Ilmarinen J., Marklung S., Kumashiro M. & Volkoff S. (Eds.) Agind and Work 4. Healthy and Productive Aging of older Employees. Hague: Pasmans Offsedrukkerij. 94-100.
  • Nygård C-H., Pitkänen M., Manka M-L., Arola H. & Huhtala H. 1999. Henkilöstön kehittämisen vaikutukset elintarviketehtaassa. Kahden vuoden seurantatutkimus. A report to the Fund of Occupational Safety and Health.

Text books and other research-related publications:

  • Manka, M.-L. 2023. Työnilo voimavarana, julistuksesta tekoihin. Kirjassa Work Goes Happy: Paremman työelämän voimavarat. 197-2014. Helsinki: Minea.
  • Manka, M-L. & Larjovuori R- & Heikkilä-Tammi K. 2014. Voimavarat käyttöön – miten kehittää psykologista pääomaa. Tampereen yliopisto, STM, Esr & Kuntoutussäätiö. Helsinki: Lönnberg Print & Promo.Opas
  • Manka, M-L. & Larjovuori, R-L. 2014. Through Communality to Success – Guide to Developing Social Capital in the Workplace. Research and Education Centre Synergos of the University of Tampere School of Management & Rehabilitation Foundation. Lahti: EsaPrint.Opas
  • Manka, M-L. & Bordi, L. (toim.) 2014. Tosielämän työhyvinvointia. Ratkaisuja ja kokemuksia. Tampereen yliopisto, Tampereen Business Campus, EU,ESR, Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. EPub. Opas
  • Manka, M-L. & Manka, M. 2014. Työhyvinvointi. E-kirja. Talentum. Fokus-sarja.
  • Manka, M-L. & Larjovuori, R-L. 2013. Yhteisöllisyydellä menestykseen. Opas työpaikan sosiaalisen pääoman kehittämiseen. Tampereen yliopisto, STM, Esr & Kuntoutussäätiö. http://www.uta.fi/jkk/synergos/tyohyvinvointi/Yhteis%C3%B6llisyydell%C3%A4_netti_sivutettu.pdf
  • Manka, M-L. , Heikkilä-Tammi, K. & Vauhkonen, A. 2012. TYÖHYVINVOINTI JA TULOKSELLISUUS. Henkilöstön arvoa kuvaavat tunnusluvut johtamisen tukena kunnissa. Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos, Tampereen yliopisto, Kuntaryhmä, Kunnallinen työmarkkinalaitos KT, Kuntien eläkevakuutus KEVA. http://www.uta.fi/jkk/synergos/tyohyvinvointi/oppaat/hakuopas_netti.pdf
  • Manka, M-L & Hakala, L. 2011. HENKILÖSTÖTUNNUSLUVUT JOHTAMISEN TUKENA – Tukea tuottavuuden ja työyhteisön hyvinvoinnin kehittämiseen. Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos, Tampereen yliopisto, Kuntoutussäätiö & Euroopan sosiaalirahasto. Opas
  • Manka, M-L. & Mäenpää M. 2010. Tulevaisuuden osaajaksi. Tulosta osaamistarpeiden tunnistamisella. Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos, Tampereen yliopisto, Kuntoutussäätiö & Euroopan sosiaalirahasto
  • Manka, M-L, Hakala, L., Nuutinen S. & Harju R. 2010. Työniloa ja imua – työhyvinvoinnin ratkaisuja pientyöpaikoille. Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos, Tampereen yliopisto, Kuntoutussäätiö & Euroopan sosiaalirahasto.
  • Manka M-L., Keskinen A., Siekkinen P.& Nuutinen S. 2009. Työyhteisötarinoita – ongelmista ratkaisukeskeiseen kehittämiseen. Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulun, Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos, Tampereen yliopisto HyWin-julkaisuja 1. Tampere: Tampereen yliopisto & Työsuojelurahasto.
  • Manka,M-L., Kaikkonen,M-L. & Nuutinen, S. 2007. Hyvinvointia työyhteisöön. Eväitä kehittämistyön avuksi. Tampere: Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos & Euroopan Sosiaalirahasto.
  • Kirjavainen, P., Laakso-Manninen, R., Manka, M-L. & Troberg E. 2003. Kehittyvä osaamisen johtaminen. Helian julkaisusarja A:6. Edita.
  • Manka M-L. 2000. Transformaatioprosessi: kohti tuottavaa, oppivaa ja positiivista työyhteisöä sekä henkilökohtaista hyvinvointia. In Honka J., Ruohotie P., Suvanto A. & Mustonen L. (toim.) Ammattikasvatuksen haasteet. Hämeen ammattikorkeakoulun julkaisuja D:125. Hämeenlinna: Saarijärven Offset.
  • Manka M-L. 1999. Transformation process: towards a productive, learning and positive workplace community and personal wellbeing. In Ruohotie P., Honka J. & Suvanto A. (eds.) The Develomental Challenges in the cooperation of education and training and working life. Helsinki: Edita.

Articles, radio and television programmes popularising science:

  • Manka, ,M.-L. & Oksanen, T. 2014. Työstressi on saatava haltuun. Artikkeli Aamulehdessä Näkökulma-palstalla 14.10.2014.
  • Manka, M.-L. 2014. Työhyvinvoinnista uutta virtaa. Kolumni Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecimissa 130:998-9. http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/uusinnumero;jsessionid=C47886413DD8D1EECE34B04A3F9EBD5B?p_p_id=Article_WAR_DL6_Articleportlet&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_viewType=viewArticle&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_tunnus=duo11661
  • Manka M.-L. 2014. Työnilonjulistus 2014. Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut. http://youtu.be/qgbm6VjgqRY
  • Manka, M-L. Kolumnistina Pardia Nyt – Palkansaajajärjestö Pardian jäsenlehdessä v. 2013 ja 2014, 2015.
  • Manka, M.-L. Kolumnistina Fingrid Oyj:n asiakaslehdessä. 2013.
  • Manka Marja-Liisa 2012. Hyvän esimiestyön merkitys. Sitrafund. http://http://www.youtube.com/watch?v=w7sBc3SkHkY
  • Manka Marja-Liisa 2012. Inhimillinen tekijä – onneton töissä, onneton ilman työtä. Asiantuntijana. 24.2.2012. http://tv1.yle.fi/juttuarkisto/tasta-puhutaan/inhimillinen-tekija-onneton-toissa-onneton-ilman-tyota.
  • Manka M-L. 2011. Työnilo –pää(n)asia tai Kaamoksen kimppuun kynä hampaiden välissä. Erityistoimihenkilöt ET:n jäsenlehti tETra 2/2011. 14.
  • Manka M-L. 2011. Työnilon resepti. Varman asiakaslehti 1. Kolumni. 12. http://www.digipaper.fi/varma/65623/
  • Manka M-L. 2011. Recept på arbetsglädje. Varmas kundtidning 1. Kolumn. 12. http://www.digipaper.fi/varma-tidningen/65732/
  • Manka M-L. 2011. Hyviä vai huonoja uutisia? Vakuutuskuntoutus 1. 11. http://www.vkk.fi/VKK_Lehdet/2011-01.pdf
  • Manka M-L ja Olmari S. 2011. Tosiasioiden hyväksyminen on muutoksen alku. Rautatievirkamies 3. 12-15.
  • Ajankohtainen kakkonen, Yle. 8.2.2011. Työpahoinvointi-ilta. Asiantuntijana.
  • Rauhan asialla. TV 1. Asiantuntijana ja sovittelijana. 24.5.2010 alkaen yhteensä 6 ohjelmaa. Tuottaja Susamuru Oy.
  • Manka M.-L. 2009. Työpaikan ilmapiiri vaikuttaa eniten työuran jatkamiseen. Vieraskynä. Helsingin Sanomat 20.4.2009.
  • Manka M.-L. 2009. Työhyvinvointiosaaminen saatava tutkijoilta käyttöön. Debatti. Kauppalehti. 27.3.2009
  • Manka M.-L. 2009. Muista myös olla jouten. Kolumni. Työeläkevakuutusyhtiö Varma, asikaslehti.1/2009.
  • Varma, asiakaslehti.1/2009.
  • Manka M.-L. 2009. Toivon siivillä. Kolumni. Okay, Finnairin henkilöstölehti 1-2, 2009.
  • Manka M.-L. 2008. Kanssalaiset- ollaan ihmisiksi. Kolumni Senaatti-kiinteistöjen sidosryhmälehdessä 3.
  • Manka M.-L. 2008. Ollaan ihmisiksi. Verohallinnon henkilöstölehti Otso. 3. 26-27.
  • Manka M.-L. Kolumnistina Aamulehden Asia-liitteessä 11/2007 – jatkuu ( 5 kolumnia/vuosi)
  • Manka M.-L. Kolumnistina Kangasalan Sanomissa vuodesta 2004, jatkuu. (8 kolumnia/vuosi)
  • Manka M-L. 2007. Julistettakoon työrauha. Vieraskynä. Varma. Työeläkeasioiden erikoislehti 2. 14.
  • Manka M.-L. Pieni kaaos ei ole pahaksi. Alio Aamulehdessä 30.5.2007.
  • Manka M.-L. 2007. Muutostilanne vaatii työrauhaa. Ilmatieteen laitoksen henkilöstölehti Puhuri. 3. 9.
  • Manka M-L. 2007. Kirjastokanava. Esimiestyö ja johtaminen. Neljä luentoa netissä teemoina Työhyvinvoinnin edistäminen, Asiantuntijaorganisaation johtaminen, Osaamisen johtaminen ja Kuinka esimies jaksaa päivästä toiseen. (á 15 min.) Ohjaus Arto Tuominen. Yhteistyössä Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen kanssa.
  • Manka M.-L. 2006. Tiikerinloikka työniloon. An article published Terveydenhoitaja 4-5/2006. Suomen Terveydenhoitajaliitto. 8-11.
  • Manka M.-L. Kolumnistina Kangasalan Sanomissa v. 2004 alkaen.( noin 8 kertaa vuodessa), jatkuu.
  • Manka M.-L. 2004. Kutsu kaaoksen kesyttämistalkoisiin. Tampereen kauppakamarilehti. Näin sen näin. Lokakuu. 37.
  • Manka, M-L. 2003. Uudet verkosto-organisaation vuorovaikutuksen tavat – nouseeko näkeminen arvoonsa? An article published in Työn tuuli 2/2003. Henkilöstöjohdon ryhmä – HENRY ry. 37-44.
  • Manka M-L. 1998. Oman elämän herraksi -hallinnasta lisää voimavaroja työelämään, Työn Tuuli Journal of Henry ry. Työn Tuuli.11-20.