Myötätuntoa voi oppia

Myötätuntoinen osaa asettua toisen ihmisen asemaan, kykenele tunnistamaan toisen ilot ja surut. Empatia on myötätunnon rinnakkaiskäsite. Myötätunto on epäitsekkään käyttäytymisen osa ja kasvattaa näin yhteisöllisyyttä”, dosentti Marja-Liisa Manka kertoo.

http://https-www-hs-fi-kotimaa-art-2000008559458-html

Kerron tässä hiukan artikkelia laajemmin myötätunnosta ja sen eri ulottuvuuksista.

Myötätunnon ulottuvuudet 

  1. Tunne. Ollakseen myötätuntoinen ihmisellä on oltava tunneälyä, jolloin hän tunnistaa toisten ih-misten huolet, murheet ja ilot sekä muut tunteet.  Tunteiden osaaminen ja tulkitseminen on tär-keätä.  
  2. Tieto. Kun tunnet lähimmäisen,on helpompi huomata hänessä erilaisia asioita kuten avuntar-vetta. Kiireessä tai stressissä on vaikea havaita sitä, koska ihminen keskittyy silloin itseensä.  
  3. Toiminta. Tunneälyn ja tiedon lisäksi on tärkeätä toimia, jotta voi tuntea empatiaa toista koh-taan. Myötätunto edellyttää tekoja, eli sitä, että osoittaa myötätunnon toiselle ihmiselle. 

Yleisimmin myötätunto liitetään toisen ongelmatilanteiden havaitsemiseen, mutta se voidaan yh-distää myös toisen iloihin ja onnistumisiin osallistumiseen. Tällöin puhutaan myötäinnosta.  Lue lisää

Tekoälyä odotellessa

Yhtenä aamuna läksin hiihtämään Sorolammonttuun. Miehen piti heti sen jälkeen päästä autolla kolmanteen rokotukseen Pälkäneelle. Upea latu hiihdätti kauemmin kuin suunnittelin, mutta ennätän kyllä.

Takakontti ei avaudukaan. Löydän avaimen kuumissani päältäni ottaman toppatakin taskussa, joka roikkui aidalla. Mikä neuvoksi? Yritän avata auton puhelimella. Se tepsii. Sovellus kertoo, takaluukku on nyt auki, ja kehottaa menemään sen kautta.

Panen sukset takakonttiin, mutten kuitenkaan ryömi sinne, vaan saan etuoven auki. Yritän käynnistää auton. Ei starttaa. Inforuutu kertoo, avainta ei löydy. Hei, se on kädessäni, puhun ääneen. Onko se kylmettynyt pakkasessa näkymättömäksi? Saan auton käyntiin puhelimella, mutta se ei hievahdakaan. Siihen tarvitaan avaimen läsnäolo. Otan avaimen lämpimään kouraani ja maanittelen sitä esille. Rakastava puhekaan ei tepsi. Lue lisää

Elämänilon jäljillä – tunne juuresi, vaikuta elämääsi

Äitini puhuu yhä päässäni: elämä on kovaa, mutta siinä pärjää, kun tekee työtä ja kouluttautuu. Hyvä työihminen ei valita, vaan nauraa pahassa paikassa. Jos hänellä ei ole oikeaa tekemistä, hän ottaa virkkuukoukun käteensä. Isäni kutsuttiin asepalvelukseen v. 1939, mistä lähtien hän kävi omaa sotaansa, sodan loputtua painajaisunissaan.

Näillä äänillä, puhumattomuudellakin, Suomi on rakennettu maailman onnellisimmaksi maaksi, josta tekijät eivät ehtineet itse nauttia. Lue lisää

Mielensähyvittäjän julistus

Miten voin olla hyvällä mielellä, kun koen, etten voi tehdä työtäni niin hyvin kuin haluaisin? Kun minua huolestuttaa jatkuvan kiireen vaikutus terveyteeni. Osaamisen kehittämiseenkään ei jää aikaa, vaikka työ muuttuu koko ajan. Koronakin on vaikeuttanut työtäni eikä se ei tunnu enää mielekkäältä. Olen umpiväsynyt.

Et ole yksin ajatuksinesi. Puolet naispalkansaajista kokee työskennelleensä kiireessä aina tai usein terveys- ja sosiaalipalvelujen sekä koulutuksen parissa Tilastokeskuksen raportin mukaan (2020). Myös SAK:n uusin työolobarometri vahvistaa asian. Siinä tarkasteltiin yksityisiä palvelualoja ja julkista alaa. Lue lisää

Suorittava sukupolvi

Elämässä pitää olla hauskaa eikä se saa olla vain yhtä suorittamista ja pääministeriyttä. Totta, pääministeri Sanna Marin osui naulankantaan: uskomuksia on ravisteltava. Ja kukapa sen parhaiten tekisi kuin uuden sukupolven edustaja. Myönnän kuuluvani suorittavaan sukupolveen ja teknisesti ikäni puolesta olen boomer. Eikä se ole pahasta, tunteiden ilmaisussani toki saattaa olla puutteita.

Kolumni Kangasalan Sanomissa 20.10.

Sain kutsun Vaalan lukion 60-vuotisjuhliin pitämään riemuylioppilaan eli 50 vuotta sitten ylioppilaaksi kirjoittaneen puhetta. Matkustaako vai ei? On se pitkä matka, ehkä jo luntakin maassa. Ja mieheni: kävimmehän siellä jo kesällä höyrylaivaristeilyllä. Lue lisää