Tampereen yliopisto julisti torstaina työn tekemisen rauhan ja työniloa koko vuodeksi jo kymmenettä kertaa. Vuonna 2016 Työnilonjulistuksen teema on Työrauha - mahdoton tehtävä? Sen myötä halutaan kiinnittää huomiota uusimpien tutkimusten valossa niihin tekijöihin, joilla työrauhaa voidaan edistää ja ylläpitää niin työntekijä- kuin työyhteisötasoilla.
Tässä joitakin lähdeviitteitä HS:n haastatteluuni lisätietoa haluaville, 24 miljardista ja pelon kulttuurista.
Arkipäiväisen ympäristömme kauneudella on suurempi merkitys kuin aiemmin uskoimmekaan. Kun tähän asti on luultu, että nimenomaan luonnon vehreys vaikuttaa meihin rauhoittavasti, jopa parantavasti, myös kauniilla kaupunkimaisemalla on todettu olevan samankaltaisia vaikutuksia.
Jokaisessa ammatissa tarvitaan erilaisia ihmisiä, ja persoonallisuuden piirteisiin pystyy kyllä vaikuttamaan, vakuuttaa työhyvinvoinnin asiantuntija, dosentti Marja-Liisa Manka. Stressittä elämästä ei selviä, vaikka kuinka yrittäisi ammattinsa valita.
Perinteiset stressimallit ja -teoriat ovat ahdistavia. Useimmat niistä kuvaavat vain stressin kielteisiä kehityskulkuja. Mallit eivät syyllistä vain ihmistä itseään, vaan työnantajaakin. Negatiivinen tulkinta on luonut varjon koko sanalle: stressiä pidetään epätoivottuna ilmiönä. Negatiivinen käsitys stressistä pitää toki paikkansa: pitkäkestoinen stressi heikentää suorituskykyä, lisää riitoja, kutistaa luovuutta ja sairastuttaa. Stressin kansanterveydelliset seuraukset ovat katastrofaaliset. Rahassa mitattuna stressistä ja sen aiheuttamista sairauksista tulee suoraan tai välillisesti pelkästään Euroopassa satojen miljardien lasku muun muassa sydänsairauksina ja aikuisiän diabeteksen kuluina. Mutta voisiko stressin nähdä myös positiivisena ilmiönä? Lue lisää 28.5 ilmestyvästä kirjasta. Ennakkotilauksesta saat alennuksen, jonka kampajakoodi on linkin takana.