Mediasta silmiemme eteen vyöryvät kriisit jatkuvine työpaikkojen vähentämisuutisineen saattavat johtaa avuttomuuden tunteeseen, ettemme voi vaikuttaa asioihimme. Vähintäänkin ne lisäävät kiirettä ja stressiä, mikä pitkäkestoisena on tuhoisaa. Juuri nyt kaipaisimme myönteisiä näköaloja. Toiveikkuudelle on hyvä perusta, ihmiset: sijoitumme kansainvälisissä vertailuissa huipulle muun muassa osaamisessa ja innovatiivisuudessa. Otetaan nämä voimat käyttöön työhyvinvointia kehittämällä. Se auttaa löytämään ratkaisuja murroksessa selviytymiseen.
Linkki Osviitta 1/2016 artikkeliin:
Linkki lähteisiin http://www.suomentyonohjaajat.fi/osviitta
Kommentti: Positiivista rajojen vetämistä, Heljä Ora artikkelin lopussa
Tohtori on puhunut oikeaa asiaa kirjoituksissa ja puheissa. Suomi menettää 24 miljardia euroa vuosittain, kun työssä voidaan pahoin. Rahojen menetys muodostuu monista asioista.
Kun työssä ei viihdytä, työpaikan työtapoja ei uudisteta eikä kehitetä. Vähän viihtyä
henkilö ei kehitä itseään eikä kouluttaudu uusiin tehtäviin omassa työpaikassa.
Asiakaspalvelu ei tuo esille yrityksen tuotteita eikä palveluita, koska työn arvo on
laskenut. Palveluyhteiskunta ei toimi, kun henkilö on menettänyt voimaansa pois.
Työviihtyvyyden parantaminen on tärkeää ja nostetta työhön saadaan, kun etsitään
syyt, mitä ongelmia työssä tulee työntekijöiden eteen. Ongelmat poistuvat, kun niitä
puhutaan yhdessä. Keskusteluissa ei saa arvostella ketään.