Äitini puhuu yhä päässäni: elämä on kovaa, mutta siinä pärjää, kun tekee työtä ja kouluttautuu. Hyvä työihminen ei valita, vaan nauraa pahassa paikassa. Jos hänellä ei ole oikeaa tekemistä, hän ottaa virkkuukoukun käteensä. Isäni kutsuttiin asepalvelukseen v. 1939, mistä lähtien hän kävi omaa sotaansa, sodan loputtua painajaisunissaan.
Näillä äänillä, puhumattomuudellakin, Suomi on rakennettu maailman onnellisimmaksi maaksi, josta tekijät eivät ehtineet itse nauttia.
Hyvinvointi on henkilökohtainen asia, johon saa odottaa tukea myös muilta. Itsekin voit siihen monin tavoin vaikuttaa, vaikka hyväksymällä oman rajallisuutesi. Tässä muutama hyvinvointivinkki ammattiliitto Jytyn jäsenille pitämästäni luennosta hyvinvointi -kokemukseen. Vinkit kokosi Hannele Niemi.
Maailmamme on mullistunut koronapandemian vuoksi. Se on synnyttänyt työelämään paradoksin. Etätyötä tekevät kärsivät sosiaalisesta eristyneisyydestä. Lähityötä tekevät taas pelkäävät henkensä puolesta kohdatessaan asiakkaita ja kuormittuvat paljosta työstä erilaisten eristystoimien vuoksi. Pohdin tässä, miten stressi helpottuu juuri nyt eikä odottaa parempaa aikaa.
Koronapandemia on lisännyt negatiivisen stressin kokemusta monilla aloilla niin etä- kuin lähityössäkin, joskin eri syistä. Stressihän on kehon luonnollinen ja automaattinen reaktio työn haasteisiin. Se auttaa meitä ponnistelemaan ja saamaan jotain aikaan. Stressi muuttuu ongelmalliseksi silloin, jos tilanne ei helpotu ja työntekijä ei pääse palautumaan paineesta.
Omannäköiselle lomalle: huomaa hyvä, älä suorita, hylkää tulostavoitteet ja jätä aikaa itsellesikin, vaikka eksymiselle ja hu(r)vittelulle sekä kivalle liikunnalle. Ympäristönvaihdoskin voi auttaa. Tärkeätä on huolehtia palautumisestaan myös työssä ollessa, ei vain lomalla. Työhyvinvoinnin dosentin vinkit elvyttävään lomaan.
Kelpaako sinulle vain täydellinen? Hiostaako perfektionismi sinua? Voiko sen kanssa oppia elämään? Toimittaja Annina Vainio haastatteli minua Helsingin Sanomiin jutussa, joka ilmestyi 2.3.2019.
