
Eteemme vyöryy jatkuvalla syötöllä negatiivisia uutisia. Uupumusta. Fyysinenkään rasitus ei ole helpottanut. Joka päivä 10 henkilöä jää masennuksen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle. Koulussa ja työpaikoilla kiusataan. Korona-aika toi pahoinvointilisänsä: tylsistymisen etätöissä ja taudin tarttumisen pelon ja kovan kiireen lähitöissä. Ja yksinäisyyden eritoten vanhuksille.
Entäpä jos katsommekin maailmaa väärillä silmälaseilla? Havaitsemme ensiksi ongelmat kuten olemme vuosituhannet tehneet selvitäksemme elossa. Auttaisiko näkökulman vaihtaminen niin, että alkaisimme etsiä sitä, mikä on hyvin ja vahvaa? Rentoutuneina keksisimme ongelmiimme paremmin ratkaisuja.

