Stressikirja -mistä virtaa?

Perinteiset stressimallit ja -teoriat ovat ahdistavia. Useimmat niistä kuvaavat vain stressin kielteisiä kehityskulkuja. Mallit eivät syyllistä vain ihmistä itseään, vaan työnantajaakin. Negatiivinen tulkinta on luonut varjon koko sanalle: stressiä pidetään epätoivottuna ilmiönä. Negatiivinen käsitys stressistä pitää toki paikkansa: pitkäkestoinen stressi heikentää suorituskykyä, lisää riitoja, kutistaa luovuutta ja sairastuttaa. Stressin kansanterveydelliset seuraukset ovat katastrofaaliset. Rahassa mitattuna stressistä ja sen aiheuttamista sairauksista tulee suoraan tai välillisesti pelkästään Euroopassa satojen miljardien lasku muun muassa sydänsairauksina ja aikuisiän diabeteksen kuluina. Mutta voisiko stressin nähdä myös positiivisena ilmiönä? Lue lisää 28.5 ilmestyvästä kirjasta. Ennakkotilauksesta saat alennuksen, jonka kampajakoodi on linkin takana.

Ensiapu Acutan kehittämistyö palkittiin

Tampereen yliopiston työhyvinvoinnin tutkimusryhmän kehittämistyö Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Ensiapu Acutassa sai tunnustusta Euroopan laajuisessa kilpailussa, jossa palkittiin työstressin ja psykososiaalisten riskien hallintaa kehittäneitä työpaikkoja ja kehittäjätahoja. Kilpailu on osa Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston Terveellinen työ -kampanjaa, jonka teemana on vuosina 2014-2015 Stressi hallinnassa! Kunniakirjan myönsi sosiaali- ja terveysministeriö 8.5.2015 Tampereella järjestetyssä tilaisuudessa.

Kehu palaa korkojen kera antajalleen

Olin tänään pitämässä luentoa etelä-suomalaisen käräjäoikeuden henkilöstölle. Puhuin psykologisesta pääomasta, mikä tarkoittaa taitoa hyväksyä ja säilyttää mielenrauhaa. Henkinen tasapainomme ja hyvinvointimme on paljolti kiinni siitä, miten tulkitsemme eteemme tulevia tilanteita ja miten reagoimme niihin. Jokaisen eteen tulee paljon sellaista, mihin ei voi vaikuttaa. Siihen sisältyy myös kyky olla oman elämänsä ohjaksissa ja uskallus tarttua mahdollisuuksiin, rohkeus tehdä valintoja ja elää omien arvojen mukaista elämää. Näytin kuulijoille esimerkiksi valokuvan Kaisasta, jonka tapasin Tammenlehväkodin käytävällä pari vuotta sitten. Olin sielläkin pitämässä henkilökunnalle luentoa, kun havaitsin lasiseinän läpi pirtsakan mummon kävelevän käytävällä. Pidin tauon ja menin kehumaan häntä:

Uinuva resurssipankki – inhimillinen pääoma?

Ihmisissä, henkilöstössä, uinuu käyttämätöntä potentiaalia, tai pikemminkin se on osittain väärässä käytössä. Emme osaa johtaa innostavasti ja osallistavasti. Kiusaamme toisiamme. Keskitymme siihen, mikä mättää emmmekä siihen, mikä on vahvaa ja hyvää. Sairastumme, kun meillä ei ole vaikuttamisen mahdollisuuksia. Tämä on sikäli hyvä uutinen, että paljon on tehtävissä kääntämällä katse työhyvinvoinnin edistämiseen kaikin keinoin. Uudessa tutkimusraportissa on selvitetty inhimillisen pääoman merkitystä tuloksellisuuden, työhyvinvoinnin ja työurien jatkamisen kannalta.