Jokainen voi vaikuttaa työpaikkansa hyvinvointiin. Tässä kolumnini Kuntalehdestä 20.1.2019.
Kiitä, tervehdi, anna ja pyydä apua
Vastaa
Rohkea ottaa puheeksi
https://kangasalansanomat.fi/key/62957ecc3928391a1f22eaf2952143b4cat41np0gh
Tieteen päiviä vietettiin Tampere-talolla 26.1.2019. Vedin sessiota, jossa pidettiin neljä alustusta ja käytiin keskustelua rohkeudesta työyhteisössä. Tässä on kolumnini Kangasalan Sanomista.
Miksi rohkeutta tarvitaan? Työpaikoilla voidaan hyvin ja huonosti. Suurin osa kokee työniloa jopa päivittäin. Useimman mielestä työ on merkityksellistä ja osaamistaan saa kehittää. Yhteistyökin työkavereiden ja esimiehen kanssa toimii.
Pitkä loikka opitusta avuttomuudesta itseohjautuvuuteen
Seijan ( https://seijamilicevic.wordpress.com/2018/12/10/valtaa-vai-arvovaltaa-jaettua-valtaa-vai-vallattomuutta/) mainio pohdinta sai oman mieleni palaamaan vuoteen 1990. Tuolloin minut otettiin Saarioinen Oy:lle työuria jatkamaan. Edistyksellinen ajatus, mutta…
Hämmästyin. Järkytyin. Miten työntekijät jaksavat omaa työtään, käskettyinä, koneen jatkeina, vailla vaikuttamismahdollisuutta? Sairauspoissaoloissahan se näkyi, prosentit olivat korkeat. Jos työntekijöillä ei ollut myönteisiä keinoja vaikuttaa työhönsä, niin oli ainakin yksi, osin tiedostamatonkin, keino vaikuttaa, sairastuminen.
Iloiskuja harmauteen
Olen matkalla Seinäjoelle. Junan viereisellä penkillä istuu vanhapari mustissaan. Hautajaisiin menossa? Toisesta päästä tulee mies ja tervehtii, ai tekin olette muistotilaisuuteen tulossa. Kuinka voitte?
– Päivä kerrallaan. Ei me vanheta, toinen vaan vanhenee, tuumaa rouva iloisesti.
Ihana, että on vanhenemiskumppani, ajattelen – peili tosin nuokkuu. Rouva auttaa palttoon kumppaninsa päälle reilusti ennen Seinäjokea. ❤️
Enpä malttanut olla sanomatta ylösnoustessani, olette niin ihana pari!
– Mitenkä niin, toteaa rouva hymyillen odottamatta vastausta.
– Kuinka vanhoja olette?
– No yli 80, mutta herra vastaa kuten miehet yleensä kiertelemättä: – 87 vuotta.