Kolumni Kangasalan Sanomat 2.12.2020
Muistui mieleen eräs matka, kun istuimme tuolloin alle nelivuotiaan pikkumiehen kanssa auton takapenkillä. Kudoin hänelle revontulipuseroa. Hän pyysi minulta oranssia lankapalaa itselleen.
– Miehet eivät kudo, hän puhui itsekseen hypistellen langasta jonkinlaista nyttyrää.
– Eivätkö? kysyin.
– Tuo mies ei kudo, hän osoitti autoa ajavaa vaaria.
– Mitä sinä kudot? kysyin.
– Mummulle villapukua syksykevääksi. Siinä on oranssia, punaista, keltaista ja vihreää. Siitä tulee kuuma.