Ei pidä alistua -kampanja

Upeata, että Työ-ja elinkeinoministeriö piti eilen tiedotustilaisuuden hyvän työn manifestista. Tulee mieleen oma Työrauhan julistuksemme.

Heinolalainen yrittäjä kirjoitti minulle Hesarissa olleen vieraskynä-kirjoitukseni (20.4.2009) innoittamana seuraavasti:

”Kun olemme yhteisellä asialla ja tietoisina omissa töissämme, toivon ihmisten löytävän sisäisen ilon kaikkeen tekemiseen. Myös alitajuinen viesti on tärkeää, koska sekin vaikuttaa mieleen (masennus) ja tukielinsairauksiin eli selkärankaan (alitajunta). Siksi on hyvä, että viestiminen on selkokielistä ja suoraa, kuten kirjoituksessanne oli. Toivon myös että työnantajajärjestöt yms. löytävät kampajoihinsa vielä positiiviset nimiteemat kuten esim. kampanja Emme irtisano ketään (alitajuinen viesti astuu esiin, kun ottaa emme sanan pois) => Me työllistämme työntekijämme-kampanjaksi tai kampanja Älä ruoki lamaa (jälleen viesti alitajuisesti, kun ottaa älä sanan pois) => Nosta Suomi Ylös-kampanjaksi. Siksi kaikella viestillä on yhteys omaan ja muiden hyvinvointiin eli terveyteen. ” Lue lisää

Tarvitaanko meillä lomautuksia?

Työntekijät olivat saaneet työnantajaltaan kirjallisen kutsun tilaisuuteen. Otsikossa kysyttiin, tarvitaanko meillä lomautuksia? Työntekijät olivat pelästyneet ja saapuneet paikalle sankoin joukoin.

Kuljetusalan yrittäjä oli pyytänyt työntekijöiltään anteeksi, että oli nämä suotta säikäyttänyt.

”Meillä ei sanota ketään irti, me olemme vakavarainen perheyritys. Tarkoitukseni oli vain kysellä, mitä tehdä, kun meillä on hiukan hiljaisempaa. Ajattelin ehdottaa, että voisimmeko tehdä työtä kolme päivää viikossa ja sitten kahdeksi päiväksi mennä vanhainkotiin tekemään vapaaehtoistyötä, vaikka lukemaan vanhuksille? Ihan normaalilla palkalla.” Lue lisää

Puheeksiottamisen vaikeus ja puheeksiottamattomuuden hinta

Eräs tuttava puhui työpaikkaongelmastaan ja kysyi, mitä hän voisi tehdä. Hän oli tuurannut työkaverinsa vuorotteluvapaan. Tämän palattua takaisin alkoi mahdoton moittiminen. Kuinka kukaan ei ole osannut tehdä oikealla tavalla hänen työtään.

Heitä on nyt kolme tiimissä ja tämä kolmas soittelee tuttavalleni iltaisin ja itkee, koska hän on erityisesti ollut parjauksen kohteena.

Kysyin, olivatko he puhuneet moittijan kanssa ja kertoneet, miltä tämän puheet heistä tuntuivat. Eivät. Entäs sitten esimiehelle? Eivät, koska esimies on juuri vaihtunut eikä ehkä ymmärtäisi. Lue lisää

Innostunut rekkakuski

Eräs työhönsä rakastunut nainen oli saanut idean soittaa minulle luettuansa Kangasalan Sanomien kolumnini Kaarinan valinnasta. Olin mökillä ja juuri saunaan lähdössä. Hän oli palannut takaisin rekkakuskiksi, 16 vuoden jälkeen, tauon aikana hän oli tehnyt lapsensa ja ollut muualla työssä.

– Tämä on juuri sitä, mitä minä haluan tehdä. Minulla on vapaus eikä kukaan kurki niskan takana. Toki tässäkin on omat kommervenkkinsä, kun taitokin ehti hiukan ruostua. Esimerkiksi Tampereen keskustassa oli vaikeata saada 25 metrinen rekka taittumaan kadunristeyksissä niin, ettei auto vienyt talonnurkkaa mukanaan. Lue lisää

Kangasalle Kaarina

Hiihtelin naistenpäivän aamuna Vesijärven jäällä kohti Vesaniemeä. Tarkoitukseni oli kiertää Kissakarin saari. Oli miltei hiljaista, vain tikka pärisytti jossakin ja kaukana sinessä häämötti verkolla kävijöitä. Santasaaren kohdalla hymyilevä mummo hiihti vastaan ja kehui lentävää keliä. Toivotin hänelle hyvää naistenpäivää.

Ihana aamu nosti tunteet pintaan (tai liekö se ollut liikunnasta erittyvä mielialahormoni?) Upeata, että saa hiihtää hyviä latuja, ja että polvikin on taas kunnossa joulun alla tapahtuneen koheltamisen jälkeen. Polven kierukan repeämä korjattiin tammikuun lopussa tähystysleikkauksessa, mutta tuntui ihmeelliseltä, että sillä pystyi jo hiihtämään. Lue lisää