Nyt se mainos sitten pyörii TV1:ssä. Ristiriitoja kaivataan sovitteluun, jotta päästäisiin tekemään Rauhan asialla -ohjelmaa.
Aihearkisto: Yleinen
He rakastavat pulliaan
Aamutuimaan pysähdyin työmatkallani ostamaan työkavereille pullaa. Hyvät tuoksut imaisivat aistini jo ovella. Iloinen rupattelu täytti pienen kahvion jo seitsemän jälkeen.
– Saisinko kymmenen korvapuustia?
– Ei niitä niin vain pyöritellä, sanoi miesmyyjä miltei vihamielisesti kuin ei olisi halunnut luopua puusteistaan. Ajattelin helpottaa tilannetta, jottei hänen tarvitsisi antaa niitä kaikkia minulle.
– Voi siihen muitakin pullia laittaa, jos puusteja ei ole riittävästi…
Ja hän pisti puustit pussiin + yhden tavallisen pullan. Ehkäpä tämä vanhempi mieshenkilö rakastaa leipomuksiaan pullia pyörittelevän vaimonsa kanssa. Sitä paitsi ne ovat poskettoman halpoja, vain euron kappale, ja isoja.
Yllättävä löydös
Katsopas tätä linkkiä tarkemmin! Ettei vain liene meikä ensimmäisellä ratsastusreissullaan päässyt komeilemaan Brooklynin arkkitehtikilpailuun? Ja vielä sijoitus itse kilpailussa oli 20 parhaan joukkoon. Onneksi olkoon Juho!!!
Töitä voi käydä katsomassa osoitteessa:
http://www.flickr.com/photos/22816379@N03/
Pipo liian kireällä
Tulin Seinäjoelle matkallani Vaasaan. Jouduin odottamaan junan lähtöä ja ajattelin ryypätä kahvikupposen. Kuppilan terassilla istui nainen tupakalla ja pyytää minulta rahaa, että pääsisi bussilla kotiin.
Huomaan kiristyväni, kohautan olkapäitäni ja jatkan sisälle. Vai bussirahaa…
Ostan kahvin ja havahdun. Miten minusta on tullut näin kireäpipoinen? Sama kait se on meneekö se kaljaan vai bussiin, miksi minun pitää sitä moralisoida.
Taskussa sattuu olemaan kaksi euroa. Nainen tulee sisälle ja kulkee ohitseni. Kysyn, tarvitseeko hän vielä rahaa ja tökkään sen hänen yllättyneeseen kouraansa.
…ei elämää voi paperille kirjoittaa
– Mä teen vaan kylmii, en mää jouda paljoo lämpimii tekkeen… puhui rouva viereisellä penkillä junassa.
– Juu, kyllä tää on niin kiireiseks menny…
– Meill on niin paljon huonokuntosii…
– Mä käänsin vaan hetkeks selkäni, hän oli pannu rollaattorin pääll ruokans ja kaikki ol lattiall.
– Kyll on niin nolo olla passattavana.
– Kyl tää työ on niin uskomatonta. Niin monta soppakattilaa tarttis olla kuin on passattavaakin.
– Kyl meil puidaan joka ainoo asiakaspalaute. Ei niitä kannata mitenkään pahasti ottaa.