Haastan sinut toisten mielen pahoittamisen sijasta mielen hyvittämiseen. Se saa sinutkin voimaan paremmin. Kolumnini Tervareitistä 3.1.2020.

Muistan tuhriintuneet ja hien vanuttamat sormikkaat, jotka kudoin koulussa. Niiden piti olla valkoiset. Milloin väkinäinen tekeminen muuttui iloiseksi, en muista. Aloin kuitenkin nauttia käsillä tekemisestä: veistelin puunoksista ihmisiä, ompelin vaatteita, ihan samanlaisia kuin kavereillakin oli, ja virkkasin villatakkeja.

Äitini oli käsityöihminen, hänestäkö innostukseni syntyi? Äidin erityisintohimona olivat kalastajalangasta virkatut sängynpeitteet. Vielä kuolinhetkelläänkin sairaalasta hän toimitti, peskää virkatut verhot ja laittakaa pääsiäiseksi ikkunoihin. Laitoimme, silloin vietettiin hänen hautajaisiaan. Toki hän paukutti mattojakin, kutoi revontulipuseroita ja korjasi vaatteita, kaikkea mahdollista. Lue lisää

Meidän vanhempamme rakensivat maailman onnellisimman maan. Minkälaisen perinnön me jätämme omille lapsillemme ja lapsenlapsillemme? Kirjoitin kolumnin kotiseutuni paikallislehteen Tervareittiin 31.10.2019.

Lokakuun 6 ihanaa asiaa -blogitekstissä mainitsin tyrnimarjat. Niistä oransseista C-vitamiinipommeista tulee mieleeni Marja-Liisa Manka eikä todellakaan happamuuden, vaan vahvan oranssin värin, energisyyden, pirteyden, positiivisuuden ja tarmokkuuden vuoksi! Joten olkaa hyvä, Villipihlajan ensimmäisessä vieraskynässä lokakuun nainen on Marja-Liisa Manka. Marja-Liisa on FT, YTM, työhyvinvoinnin dosentti, Tampereen yliopisto, äiti ja mummukin.

https://www.villipihlaja.fi/lokakuun-nainen-marja-liisa-manka/ Lue lisää