Sunnuntai-iltana läksimme sauvakävelylenkille päämääränä Tampere ja auton hakeminen pojalta lainasta. Tankki oli ihan tyhjä, joten kurvasimme paluumatkalla ensiksi huoltoasemalle hikisinä ja näännyksissä. Mutta mukana ei ollutkaan silmälaseja, joten sohin joka nappulaa automaatin ok-nappia etsiessä. . Ja valoakin tuntui olevan liian vähän. Piti mennä oikein sisältä kyselemään, missä se nappi luurasi

MIES oli sillä välin sähläyksen jälkeen valitettavasti onnistunut löytämään oikean nappulan ja tankkiin tuli lorotettua 52 litraa bensaa dieselin sijasta. Selityskin löytyi: letku oli MUSTA, aina ennenhän vain dieseliletkut ovat olleet mustia ja bensan vihreitä. Mutta nyt kaikki olivatkin mustia. Eihän mies tuommoisten muutosten perässä voi pysyä, varsinkaan iltamyöhäisellä. Lue lisää

Sain pari viikkoa sitten käteeni uuden kirjani. Se oli juhlallinen hetki, koska kirjan tekeminen on kohtuullinen urakka.

Kirja sai alkunsa pääntyhjennyslenkillä. Mieheni kysyi, mistä aioin kirjoittaa kolumnin Kangasalan Sanomiin. Kerroin työrauhan julistusideasta, jos kerran julistetaan joulurauha ja koulurauha, niin miksei myös työn tekemisen rauha työpaikoillekin. Olin juuri ollut setvimässä paria pahaa jumitilannetta. Tunsin toivottomuutta: eivätkö ihmiset voisi olla enemmän ihmisiksi toinen toisilleen, niin säästyisi tonnikaupalla energiaa. Lue lisää

Sain postia kymmenen vuoden takaa eräästä kehittämisprojektista. Kirjoittaja kertoi meidän tutustuneen tiimityöskentelyn merkeissä Sahalahdella. Hän oli käynyt katsomassa Tampereen työväenteatterissa Patukkaoopperan. Hän kehui työtä hienoksi, koska siinä sai nauraa ja itkeä.

Näytelmä oli tuonut mieleen silloiset kehitysjuttumme. Askel eteenpäin ja välillä taaksekin. Hän oli edelleen broileriteurastamolla ja sanoi:

”Täytyy myöntää, että nautin työstäni. Koitan noudattaa ohjeita tiimityöskentelystä ja mielenkiinnolla olen seurannut keskusteluja työyhteisöjen hyvinvoinnista. Lue lisää

Olisi pitänyt pyytää kommenttini tarkistettavaksi toimittajalta. Sähköisessä lehdessä lukee, että pakkolaki on yksi esimerkki työelämän koventuneista otteista. En nimittäin kommentoinut pakkolakia, vaan työelämän negatiivisia piirteitä. Sanoin vielä, että en voi siihen ottaa kantaa, koska olen seurannut Tehyn uutisia vain sanomalehdistä. Ne ovat kaksi eri asiaa.

Sen sijaan kyllä sanoin, että tuntuu huonolta, että oville kolkuttelee ulosottomies työhön hakemaan. Hyvä ja vastuullinen henkilöstöpolitiikka on tulevaisuuden kilpailutekijä, siihen sisältyy myös se, että osataan puhua ratkaisukeskeisesti eikä toisia syyllistäen. Lue lisää

Ensiksi suuren yleisön edessä tiikerinloikkaa työniloon. Yli sadan hengen kuulijakunta taputtaa ennen jokaista taukoa, antaa positiivista palautetta. En ole aikoihin kokenut semmoista ihanaa fiilistä.Väliajalla he antavat palautetta ja kertovat omista kokemuksistaan: 100-vuotiaana kuolleesta vaarista, joka vielä 95 -vuotiaana kynti hevosella peltoja. Hänen isänsä on nyt 90 ja sai juuri ajokortin vielä viideksi vuodeksi. Elämään on mahtunut jo kolme syöpääkin, joista yksi meinasi käydä kohtalokkaaksi lääkärin hoitovirheen vuoksi, mutta niin vaan sinnitteli henkiin teho-osastolla. Elämänhalu oli niin valtava. Lue lisää