Olen kuoppa. Sijaitsen Laureenintien alkupäässä, juuri siinä kohdassa, mistä alueelle käännytään Ruutanantieltä. Olen maannut paikallani jo miltei kaksikymmentä vuotta.

Toki minut on aina välillä täytetty jos jollakin mössöllä, yleensä kuitenkin öljysoralla. Se ei ole pysynyt päälläni viikkoa, kahta kauempaa. Ja taas autot kolauttavat renkaansa minuun, kuljettajat kiroilevat, että taas se on siinä ja käyvät korjauttamassa aurauskulmiaan.

Ei ole kiva olla vihattu ja ärtymyksen aiheuttaja puhumattakaan siitä, että olen toistuva kustannuserä. Olen laskeskellut, että paikkaamiseeni on kulunut jo kymmeniä tuhansia euroja vuosien varrella menetettyinä henkilötyöpäivinä, bensana ja muina kuluina. Sitä vain tässä mietin, että entä jos minut korjattaisiin joskus kunnolla? Lue lisää

Ajattelin taas ostaa aamutuimaan korvapuusteja työpaikalle matkani varrella olevasta kahvilasta, jossa ne itse leivotaan. Houkuttelevat tuoksut iskivät jo ovella nenääni. Puustitarjotin oli ihan täynnä, jippii. Tuttu mies oli taas myymässä – edellisellä kerralla hän sai minut luopumaan pyynnöstäni ja lähdin silloin mukanani kaksi korvapuustia ja loput tavallisia pullia. Nyt olin päättänyt, ettei hän saisi minua puhuttua yli ja kävin määrätietoiseen hyökkäykseen:

– Ottaisin kahdeksan korvapuustia!
– Ei niitä taida olla niin paljoa… hän yritti ja pälyili täysinäiseen puustitarjottimeen, meni kuitenkin sen luokse ja sanoi vastahankaisesti, ehkä niitä nyt sitten löytyy sen verran. Laittoi korvapuustit pussiin ja pani sen tiskille. Hän silitteli pussia hellästi ja sanoi, että kanna näitä varovasti, ovat lämpimiä ja saattavat pudota. Lue lisää

Tuntemattomasta numerosta soitettiin.

– Oletteko Synergoksesta? kysyi virallinen ääni esittelyn jälkeen.
– Onhan se työpaikkani.
– Vastasitte joku aika sitten kyselyymme ja haluamme antaa siitä teille lahjaksi Lancomen ripsivärin tai Mp 3-soittimen. Kumman valitsette?
– Ripsivärin, vastasin hiukan aikaillen, koska en muistanut vastanneeni mihinkään kyselyyn.
– Mustan, ruskean vai sinisen?
– Mustan…
– Vesiliukoisen vai vedenpitävän?
– Vesiliukoisen…
– Onko teillä vielä se HP:n tulostin?
– Taitaa olla…
– Tehän arvostatte ekologisia valintoja, kertoi ääni. Nyt meillä olisi siihen HP:n tulostimeen värikasetteja, jotka kestävät kolme kertaa aikaisempaa enemmän. Voisitteko tarkistaa sen HP:n mallin, niin voisin tehdä teille tarjouksen?
– En voi, koska se sattuu olemaan työpaikallani ja vietän yleensä illat kotona, vastasin.
– No, ei voi mitään. Lähetämme teille kuitenkin kotiosoitteeseen sen ripsivärin, nainen huokaisi. Lue lisää

Tuntemattomasta numerosta soitettiin.

– Oletteko Synergoksesta? kysyi virallinen ääni esittelyn jälkeen.
– Onhan se työpaikkani.
– Vastasitte joku aika sitten kyselyymme ja haluamme antaa siitä teille lahjaksi Lancomen ripsivärin tai Mp 3-soittimen. Kumman valitsette?
– Ripsivärin, vastasin hiukan aikaillen, koska en muistanut vastanneeni mihinkään kyselyyn.
– Mustan, ruskean vai sinisen?
– Mustan…
– Vesiliukoisen vai vedenpitävän?
– Vesiliukoisen…
– Onko teillä vielä se HP:n tulostin?
– Taitaa olla…
– Tehän arvostatte ekologisia valintoja, kertoi ääni. Nyt meillä olisi siihen HP:n tulostimeen värikasetteja, jotka kestävät kolme kertaa aikaisempaa enemmän. Voisitteko tarkistaa sen HP:n mallin, niin voisin tehdä teille tarjouksen?
– En voi, koska se sattuu olemaan työpaikallani ja vietän yleensä illat kotona, vastasin.
– No, ei voi mitään. Lähetämme teille kuitenkin kotiosoitteeseen sen ripsivärin, nainen huokaisi. Lue lisää

Naapurin Villen ja Leevin kanssa keskusteltiin kesämenoista. Ville kertoi tohkeissaan, kuinka oli tulossa laivareissua, uintia, Puuhamaata, Titi-Nallea sun muuta.

Sanoin,että elämässä pitää olla välillä juhlaa. Johon Ville:

– Niin, ettei se oo yhtä vanhuutta vaan.