Jaa tästä:

Facebook

Twitter

Linkedin

Pinterest

Puheenvuoroista lyhyesti:

Johtaja Antti Lönnqvist, Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu:
- Nykypäivän organisaatioiden menestyminen perustuu suurelta osin tietoon ja muihin aineettomiin resursseihin. Esimerkiksi henkilöstön tietämys, osaaminen ja henkilökohtaiset verkostot ovat keskeisiä arvonluonnin lähteitä. Nämä eivät kuitenkaan automaattisesti muutu menestykseksi. Lisäksi tarvitaan innostusta, uskoa omaan asiaan ja positiivista tekemisen meininkiä. Tämän vuoksi johtamisen huomio pitäisi kohdistaa sekä huipputason osaamisen että innostuneisuuden kehittämiseen.



Tutkimusprofessori Kiti Müller, Työterveyslaitos:
 Miten kiireen ylikierroksille virittämät aivot ja mieli malttavat pysähtyä kiireettömään ajatteluun? Tappaako kiire luovuuden ja innostuksen? Helpostikin Tarttuuko kiire? Kyllä. Onko ihmisillä oikeasti kiire? Miten löytää sopivia hengähdyshetkiä, joilla kutitella mielen sopukoista ideoita, luovia ratkaisuja? Ajattelu ei suju, kun aivot käyvät ylikierroksilla. Kiire vie työnilon. Miten hyrräihmiset saadaan rauhoittumaan? Kiti myös kertoi uudesta aivotutkimuksesta, joka romuttaa nykyisen käsityksen oikean ja vasemman aivopuoliskon erikoistumisesta.



Tutkija Mikko Salminen, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu:
 LeadEmo-hankkeen tavoitteena oli tutkia ja kehittää esimiesten tunneosaamista aidossa johtamistilanteessa käyttäen muun muassa videoanalyysiä sekä edistyneitä neuro-psykofysiologisia mittauksia. Keskeisenä osana olivat myös erilaiset tunne- ja johtamisosaamisen testit sekä kehitetty oppimisympäristö, jossa esimiehet saivat palautteen kartoitusten ja mittausten tuloksista, sekä tekivät tehtäviä ja muodostivat kehittymistavoitteita.
 
- Tunneosaavampien esimiesten yksiköissä oli parempi ilmapiiri. Keskusteluissa kerätystä aineistosta havaittiin, että aivosähkökäyrästä etuotsalohkojen asymmetriana analysoitua lähentymismotivaatiota herätti enemmän sekä persoonallisuudeltaan introvertti että tunneosaamisen itsearvion mukaan huonot sosiaaliset taidot omaava keskustelukumppani. Tunnetaidot olivat lisäksi myönteisessä yhteydessä runsaampaan ja syvempään rentoutumiseen kolmen vuorokauden Firstbeat-hyvinvointikartoituksen aikana, kertoo Salminen.



Ohjelmajohtaja Kirsi Heikkilä-Tammi, Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu:
 Hyväksyvä tietoinen läsnäolo on yksi tapa kehittää tunneosaamista; se on tuhansia vuosia vanha ja lähtöisin Aasiasta. Nykyisin hyväksyvän tietoisen läsnäoloa on tutkittu runsaasti ja todettu sen vaikutukset sekä fyysiseen että psyykkiseen hyvinvointiin ja luovuuteen. Uutena suuntauksena on tuoda harjoitus työpaikoille vahvistamaan työhyvinvointia ja uudistumista.



Tutkija Kirsikka Kaipainen, VTT: 
Kuinka oppia pysähtymisen, rauhoittumisen ja virkistymisen taitoja, kun arki tuntuu kiireiseltä? Oiva-sovelluksen harjoitukset tekevät tämän helpoksi ja samalla oppii keskittymään oikeasti tärkeisiin asioihin. Oivaa on tutkittu stressaantuneilla aikuisilla ja nyt on menossa tutkimus sen vaikutuksista työympäristössä. Oiva-sovellus on saatavissa myös jokaisen käyttöön esimerkiksi kännykkään. Siinä on erilaisia harjoituksia.



Professori Marja-Liisa Manka, Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu:
Tunnetaidot ja psykologinen pääoma kietoutuvat läheisesti toisiinsa. Psykologinen pääoma rakentuu itseluottamuksesta, toiveikkuudesta, realistisesta optimismista ja sitkeydestä – ja vastoin yleistä käsitystä näitä voidaan oppia, vaikka perimä, kasvatus ja olosuhteetkin vaikuttavat omalta osaltaan. Oppimisen tulokset näkyvät työyhteisössä parempana työhyvinvointina ja tuloksellisuutena. Ihminen hyötyy psykologisesta pääomasta myös itse terveyden ja elämäntyytyväisyyden kasvuna. Psykologisen pääoman omaksumiseksi työhyvinvoinnin tutkimusryhmä on laatinut hankkeissaan oppimispaketteja esim. osatyökykyisten työelämässä olemisen helpottamiseksi ja esimiesten tunnetaitojen kartuttamiseksi.



Yliopiston Radio Moreeni nauhoittaa tilaisuuden, joka radioidaan kahdessa osassa, tiistaina 14.1. klo 19 ja sunnuntaina 19.1. klo 12.30.
Työnilonjulistusteksti:
tyonilojulistusA4_2014_pdf
Työnilonjulistus Aamulehden kuvaamana:

Uutinen Aamulehdessä 10.1.:
Aamulehti
10.1.2014SKMBT_C45414011008570

Tunneälytutkimuksestamme Ylen sivuilla:
Korkea tunneäly

Pekka Porvali kirjoitti työnilonjulistuksesta Työnilon rapin. TYÖN ILO RAP