Tosielämän työhyvinvointia – pk-yritykset äänessä uudessa e-kirjassa
– Muistan kyllä omankin aikaisemman ajatteluni, että työhyvinvointi on niitä kukkahattutätien juttuja, mutta sitä se ei todellakaan ole… kyllähän tää on tosimiesten hommaa! Meillä sisustellaan autoja, tehdään tuotekehityshankkeita ja kehitellään prosesseja, mutta kun siihen otetaan kymmenen ihmistä, jotka yhdessä tekee jotain, niin se tekee siitä monimutkaista ja haasteellista. Tarvitaan moninaista ymmärrystä ihmisistä ja asioista myöskin, että saadaan heidät tekemään innostuneesti ja puhaltamaan yhteen hiileen. Siinä eivät enää kukkahattutädit auta, kertoo Juha Jonasson tilataksien ja hyötyautojen sisustuksia ja varusteluja Ylöjärvellä tekevästä Carsport Oy:stä juuri julkistetussa E-kirjassa.
Tosielämän työhyvinvointia- ratkaisuja ja kokemuksia e-kirjaan on koottu Työvirta-hankkeeseen osallistuneiden kokemuksia ja myös tietoa työhyvinvoinnin kehittämisen tueksi. Hankkeessa on kehitetty pienille ja keskisuurille yrityksille sopivia välineitä työhyvinvoinnin ja tuottavuuden parantamiseen. Reilut kaksi vuotta kestäneen kehittämishankkeen toteutti Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun Työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehittämisryhmä yhteistyössä Tampere Business Campus (TBC) ry:n kanssa.
– Halusimme koota yhteen työhyvinvointiin liittyvää palvelutarjontaa, rahoittajia ja viranomaistahoja ja levittää kehitettyjä hyviä käytäntöjä, kertoo yliopiston hanketyötä johtanut professori Marja-Liisa Manka.
– Pk-yritysten kehittäminen on oma lajinsa. Työ on tehtävä todella kustannustehokkaasti, sen on oltava konkreettista, innostavaa ja suoraan käytännön arjessa näkyvää, toteaa projektipäällikkö Riitta-Liisa Larjovuori.
– Hankkeen myötä olemme mielestäni saaneet vahvistettua pientenkin yritysten uskoa siihen, että henkilöstöön panostaminen tuo tulosta. Paikallisissa yrityksissä hahmotetaan hyvin, miten henkilöstön hyvinvointi vaikuttaa kannattavuuteen, Larjovuori sanoo.
– Työhyvinvointia on yrityksessämme mietitty jatkuvasti: ei niin, että nyt otetaan työhyvinvointi -palikka kaapista ja aletaan kehittää sitä. Työhyvinvointi on olennainen osa työyhteisöä ja sen toimintaa. Pyrimme siihen, että henkilöstö tulee aamulla hyvällä mielellä työhön: tyytyväinen henkilöstö tekee hyvää työtä ja hyvää tulosta ja saadaan tyytyväiset asiakkaat, linjaavat yrittäjät Leena ja Jouni Huura suunnittelutoimisto Huura Oy:stä.
– Haemme tällä tehdyllä ja tehtävällä työhyvinvointityöllä kannattavuutta, työurien pidentymistä ja sitä, että kaikilla yrityksessä on asiat hyvin, kertoo puolestaan toimitusjohtaja Pekka Aalto logistiikkapalveluita tarjoavasta Ajomestarit Oy:stä.
Työvirta -hankkeessa kokeiltiin myös uusia tapoja kehittää yksilön työhyvinvointia. Mindfulness- eli hyväksyvän tietoisen läsnäolon valmennuksista ja psykologisen pääoman valmennuksista saatiin hyviä tuloksia ja kokemuksia. Harjoittelun vaikutukset ulottuivat kurssilaisilla sekä työelämään että vapaa-ajalle:
– Palautetta olen saanut kurssin jälkeen siitä, että kuuntelen muita paremmin ja olen aidommin läsnä arjen kohtaamisissa. Siinä olen parantunut. Tämmöinen esimerkki, että kävin Hulluilla Päivillä ahdistumatta, niin ehkä se kuvaa sitä hyvin, kuvailee eräs osallistuneista.
Lisätietoja:
työhyvinvoinnin professori Marja-Liisa Manka, 050 562 0344, marja-liisa.manka@uta.fi
projektipäällikkö Riitta-Liisa Larjovuori 050 433 6260, riitta-liisa.larjovuori@uta.fi
e-kirja Tosielämän työhyvinvointia – ratkaisuja ja kokemuksia saatavilla 25.4.2014 alkaen hankkeen sivuilta:
Tosielämän työhyvinvointia
TAMPEREEN YLIOPISTON TIEDOTE 25.4.2014



