Työyhteisön hyvä ilmapiiri oli vuorovaikutteisen johtajuuden tutkimuksessamme tärkein tekijä työurien jatkamiseen. Näin kertoi 84 % tutkituista. Miten tätä yhteisöllisyyttä sitten voisi kehittää. Tästä on ilmestynyt uusi opaskirjanen.
Työelämämme on voimakkaassa myllerryksessä. Julkista keskustelua leimaa negatiivisuus: maailmanlaajuiset konfliktit, jatkuva kiire ja aikapaineet, koulukiusaaminen, nuorten masennus, työntekijöiden psyykkinen kuormittuneisuus, työpaikkakiusaaminen, työn mielekkyyskato, irtisanomiset ja liian aikainen eläköityminen.
Tosiasiatietoa on toki olemassa ongelmakeskeisen keskustelun tueksi, mutta siitä meille syntyy helposti kuva, ettei asioihin voi lainkaan vaikuttaa. Tämä voi johtaa toivottomuuteen, jopa opittuun avuttomuuteen, minkä on todettu lisäävän passiivisuutta, pessimistisyyttä ja jopa sairastamisen riskiä.
Kenenkään – Suomen, työelämän tai ihmisen itsensä – etu ei ole, että vajoamme toivottomuuteen ja valittamisen kierteeseen. Käyttämämme kieli luo todellisuutta. Tämän vuoksi ongelmakeskeisyyden nostattamat kielteiset tunteet estävät laaja-alaisen havaitsemisen ja uusien mahdollisuuksien näkemisen. Siksi kannattaa kiinnittää huomiota siihen, miten voisimme edistää myönteisyyttä.
Myönteiset tunteet laajentavat havaintokykyämme ja siten mahdollistavat uudet ajatukset, teot ja suhteet. Ne lisäävät myös henkilökohtaisia resursseja kuten yhteisöllisyyttä, elämänhallinnan tunnetta ja jopa henkilökohtaista terveyttä ja onnellisuutta.
Jokaisen työpaikan menestyksen takana ovat ihmiset, kertovat tutkijat. Tulevaisuuden arvoa muodostuu nimenomaan siitä, että olemme oppimiskykyisiä, innostuneita ja innovatiivisia sekä etsimme mahdollisuuksia ja ratkaisuja pulmiimme. Työpaikan hyvällä ilmapiirillä ja mukavilla työkavereilla on näin ollen erittäin tärkeä merkitys myönteisten tunteiden ja työnilon lähteinä. Positiivinen työilmapiiri näkyy myös suoraan asiakastyytyväisyydessä.
Yhteisöllisyydestä löytyy näin ollen uutta voimaa, koska näyttää siltä, että vastavuoroisuus, luottamus, yhteiset arvot ja aktiivinen toiminta kaikkien hyväksi lisäävät sosiaalista pääomaa. Tiiviissä, hyvässä vuorovaikutuksessa toisen osapuolen toiminta käy ennustettavaksi ja näin luottamus vahvistuu. Kaikki työyhteisön jäsenet voivat kokea olevansa samassa veneessä ja tavoittelevat yhteistä etua pitkällä tähtäyksellä. Voimat eivät kulu tällöin tiedon salailemiseen tai selän takana puhumiseen. Ja mikä parasta, yhteisöllisyyden edistäminen ei vaadi rahaakaan.
Tässä oppaassa haemme vastausta siihen, kuka hyötyy yhteisöllisyydestä, mistä se syntyy sekä miten työpaikka ja itse kukin voi siihen vaikuttaa. Opas on tehty Jamit -hankkeen puitteissa. Se on ESR-rahoitteinen kehittämishanke, jossa pyritään edistämään osatyökykyisten keinoja työelämässä pysymiseksi. Hanketta koordinoi Kuntoutussäätiö ja Tampereen yliopiston Tutkimus-ja koulutuskeskus Synergos on mukana erityisesti inhimillisen pääoman kehittämisosaamisellaan.
Linkki oppaaseen:
SosCap opas 1