Stressistä Kaikki kotona Marja-Liisa Manka haastateltavana

Pitkäkestoinen stressi heikentää suorituskykyä ja sairastuttaa. Stressin kansanterveydelliset seuraukset ovat katastrofaaliset. Kaikki sairaudet tai kulut toki eivät johdu stressistä, mutta satoja miljardeja kuluu kaikkiaan EU:nkin tasolla esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksien, mielenterveysongelmien,masennuksen ja aikuisiän diabeteksen hoitoon. Voisiko stressin nähdä myös positiivisena ilmiönä?

Linkki ohjelman kuunteluun

Ote Stressikirja – mistä virtaa?
”Työperäiset psykososiaaliset riskit, joihin stressikin kuuluu, vaikuttavat merkitsevästi ihmisten terveyteen ja organisaatioiden tuloksellisuuteen. Globalisaatio ja markkinoiden vapautuminen, informaatioteknologian kehittyminen, uudenlaiset työjärjestelyt sekä tekemisen tavat ja demografiset muutokset kuten ikäihmisten määrän voimakas kasvu haastavat terveyden ja tuloksellisen työn. Tilannetta eivät helpota myöskään lisääntyneet työn aikapaineet, intensiteetti, monitehtäväisyys keskeytyksineen ja jatkuva uuden oppimisen vaatimus.

45 %:lla viidenteen Euroopan työolotutkimukseen osallistuneella oli ollut kolmen viimeisen vuoden aikana organisaatiomuutoksia, jotka ovat vaikuttaneet heidän työskentelyolosuhteisiinsa ja 62 % raportoi liian kireistä aikatauluista (Eurofound 2012 ).

Monet muutokset tarjoavat toki myös mahdollisuuksia, mutta huonosti hoidettuina ne johtavat terveysuhkiin. Mielen hyvinvoinnin riskeistä raportoi 28 % eurooppalaiseen työolotutkimukseen osallistuneesta, mikä vastaa noin 55,6 miljoonaa eurooppalaista. Suurimpana riskeistä pidettiin liian vähäistä aikaa tehdä työnsä (23 %). Psykososiaalisten riskien hoitaminen on huomattavasti vaikeampaa kuin perinteisten työturvallisuusriskien, arveli 40 % esimiehistä.

Vaikeimmiksi terveysongelmiksi on arvioitu stressi, depressio ja ahdistus, jotka limittyvät lisäksi toisiinsa. (European Commission 2010). Masennuksen hoidon kustannuksia arvioitiin vuodelta 2004: Euroopan Unionin maissa päädyttiin arvioon noin 1 % bruttokansantuotteesta. Tuona vuonna se tarkoitti 118 miljardia euroa, josta julkisen terveydenhuollon kustannukset muodostivat runsaan puolet. Masennus on viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut voimakkaassa kasvussa, joten tuo rahasumma on varmasti paljon isompi tällä hetkellä. Mielenterveyden ongelmien ”hinnaksi” arvioitiin 240 miljardia.

Stressi on yhdistetty varsin monessa tutkimuksessa sydänsairauksiin. Euroopan Unionin maissa sydänsairauksien arvioitiin aiheuttavan noin 196 miljardin menetykset vuonna 2009. Niistä runsas puolet johtui suorista julkisen terveydenhoidon kuluista, mutta jopa neljäsosa sydänsairauksien aiheuttamista tuottavuusmenetyksistä, jotka syntyvät poissaoloista, sairaana työssä olosta ja tuottavuuden vähenemisestä. Esimerkiksi Suomessa sydän- ja verisuonisairauksien hoitoon käytetään noin 12 % terveydenhuollon menoista eli noin 2 miljardia euroa vuonna 2009.

Yksittäisille ihmisille stressi aiheuttaa terveyden heikentymisen vuoksi kustannuksia kuten palkkatulojen pienenemistä ja lääkemenoja, kuolleisuutta ja elämänlaadun heikentymistä. Myös liian varhainen eläköityminen pienentää odotettavissa olevia eläkkeitä.

Stressistä aiheutuvat taloudelliset menetykset mukaan lukien kaikki stressien aiheuttamat talousvaikutukset ovat EU:n tasolla siis satoja miljardeja. Lisäksi on huolestuttavaa, etteivät edes johtajat tiedä keinoja, joilla stressiin puututtaisiin. Kuitenkin on olemassa paljon tapoja, joilla niin työnantajan toimin, työyhteisön tai yksilön tasolla voitaisiin vaikuttaa työskentelyolosuhteisiin, mutta myös jokaisen henkilökohtaisiin valmiuksiin tunnistaa stressiä ja toimia sen vähentämiseksi.

Erityisesti stressiteorioiden valossa olisi tärkeätä lisätä työn voimavaroja, koska niillä näytti olevan suurin yhteys työnimuun ja työhyvinvointiin. Itse asiassa tämä on lohdullinen tieto: sen sijaan, että vähennettäisiin työn vaatimuksia, joista esimerkiksi työelämän epävarmuuteen on mahdotontakin puuttua, vahvistetaan työn hyviä puolia, esimiestyötä ja yhteisön toimivuutta, mutta myös henkilökohtaisia vahvuuksia.”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *