Työniloa tarvitaan edelleen. Haaskaamme suotta voimiamme työpaikkakiusaamiseen, jopa vuosia jatkuneeseen. Luottamus rakoilee: metronkuljettajat kokevat, ettei heihin luoteta. Kehitettäköön työhyvinvointia: onnistumme yhdessä, kippari säädelköön höyryä. Työnilonjulistus 2018 tässä, ole hyvä.
”Pysyköön filosofia teknologian tasolla. Pysyköön myötätunto kykyjemme tasalla. Ja olkoon muutoksen moottorina rakkaus, ei pelko. ” Automaattipuhelin pelotti Aunen baarin istujia -70 -luvulla. Se tuntuu nyt hassulta. Entä implantit, joita pian olemme täynnä? Motiivilehti 1/2018
Uusi Työkunto – tiikerinloikka työniloon -kehittämishanke alkoi pyöriä päässäni twitter-keskustelussa. Eritoten se seikka, että kehittäminen on kokonaisvaltaista, pienelläkin alueella kehittäminen on tärkeätä, koska se voi poikia kehittämistä muillekin alueille. Muistelin metallipajaa, jossa saatiin aikaan hyviä tuloksia aloittamalla yhdessäliikkumista ja ravinnontarkkailua. Yhdessäolemisen seurauksesta myös työmenetelmät kehittyivät. Ohessa on raportti, jonka sivuilta 58-63 kerrotaan tarkemmin, mitä tehtiin ja minkälaisin tuloksin.
