Poikkeusolojen jälkeen normaali elämä tuntuu juhlalta. Toivottavasti sekin aika koittaa, mutta emme silloin unohda, kuinka tärkeätä on tavallinen elämä läheisineen ja kohtaamisineen. Ja että voimme tuoda voimia ventovieraillekin jakamalla kiitoksia, kehuja ja kielokimppuja ilman erikoisolosuhteitakin. Kolumni Kangasalan Sanomissa 10.6.2020 Lue lisää klikkaamalla otsikkoa.
Ensi vuonna tulee kuluneeksi 50 vuotta siitä, kun kirjoitin ylioppilaaksi Vaalan lukiosta. Aika on mennyt siivillä. Kun katson peiliin, näen vieläkin saman tytön, joka kirjoitti päiväkirjaansa: ”Haluaisin suuremman sydämen, sellaisen, joka rakastaa kaikkia ihmisiä. Sellaisen, joka lämmöllään lievittää onnettomien hätää.” Miten kävi? Kolumni Tervareitti 4.6.2020
Meistä on tullut koronan vuoksi luolaihmisiä. Synnyinseutuni sosiaalisen median ryhmässä alettiin kirjoittaa Nälkämaan laululle uusia sanoja: meidän on uudesta luotava maa, mökkiläiset menköhöt merten taa! En ilahtunut liioin kommenteista, älköön avattako Uudenmaan rajaa, tuovat tänne koronan. Tai päätöksentekijöiden syyttelystä.
